Corshu

From Opasnet
Jump to navigation Jump to search

Corshu (CO-cReation of SHared Understanding on climate and air pollution policies) was an application that was sent to the strategic research council of the Academy of Finland on 11th Jan, 2017. It was based on ideas of open assessment, open policy practice, shared understanding and its implementation method, co-creation, and ontological approach to organising self-organised contributions into scientifically valid content. The research plan is an advanced version of what was applied with application Parsha from the Academy in September 2016.

The application was not successful and did not proceed to the second phase based on the decision on 13th March, 2017.

Key links:

kustannusarviossa koko nelivuotiskauden kustannuksista haetaan noin 5 prosenttia käytettäväksi vuoden 2017 aikana, noin 25 prosenttia vuonna 2018, noin 30 prosenttia vuonna 2019, noin 25 vuonna 2020 ja noin 15 prosenttia vuoden 2021 aikana.

Abstract

Inadequate information flow and use are serious problems for societal decision processes. The research question in this project is how shared understanding may be produced. Shared understanding means a systematic description and linking of all important issues, values, agreements and disagreements raised by decision makers, experts, and stakeholders; understanding rather than consensus.

There are crucial development needs and synergistic opportunities in the knowledge work for preparing societal decisions. Many of these are refined in this project, e.g. open scientific information; improved systematic information structures; listening to every viewpoint without consensus requirement; processing information and discussions into comprehensive models; and shared web environments and tools that support such work.

Corshu addresses these needs by developing new methods and knowledge through case studies focusing on two interlinked wicked problems: climate change and air pollution. Methodological development is based on the principles of open collaboration, open sharing, and co-creation. We foster interdisciplinary learning within and between science and society. We use experiments and randomized controlled trials to test performance of the new methods: whether the methods actually can collect, synthesise and describe information from participants to their satisfaction; whether the formed synthesis is informative and semantically coherent and usable for partially automated content analysis; whether disputes can be identified and their impacts described; and whether such analyses actually help policymakers use rational and slow (vs. instinctive and fast) thinking .

The expected research output is a systematic set of practices, methods and open source tools that open up processes; strengthen evidence-based decision making in Finland; and gather international interest. Practical outputs include active user communities of decision makers, experts, and stakeholders collaborating and using the Corshu web-workspace; and guidance for climate and air pollution actions on municipality, regional and national levels. As an outcome, they reduce the probability of making decisions that go against contemporary scientific and societal knowledge. They are also an antidote against fragmentation and polarisation of information between subgroups. If successful, many complex environmental, health, and other policy-relevant problems will come closer to a solution.

Keywords
decision support, evidence-based policy making, decision analysis, climate change, air quality, modeling, co-creation, stakeholder, knowledge crystal, web-workspace, shared understanding, case study, citizen science, open science, transdisciplinarity

Tiivistelmä

⇤--#: . Suomenkielinen tiivistelmä on vanhempi ja muistuttaa enemmän Parshaa, jossa ei ole vielä Valassafarin ideaa. --Jouni (talk) 13:16, 11 January 2017 (UTC) (type: truth; paradigms: science: attack)

Avoin data ja käytännöt alkavat olla yleisiä yhteiskunnassa. Ne ovat myös tuoneet ongelmia: uudet internet-sovellukset voivat jakaa pahantahtoista tietoa ja vääristää päätöksentekoa esimerkiksi ilmastonmuutoksesta. Tieteelliset päätöstuen käytännöt ovat huonosti varustautuneet näihin haasteisiin.

Jaettu ymmärrys on tilanne, jossa tärkeät näkökulmat, erimielisyydet, arvot ja perustelut kuvataan järjestelmällisesti ja tarjotaan päättäjille tiedoksi. Se on oletetusti tärkeä menetelmä tuoda tiedettä päätöksentekoon ja lieventää vääristelyä ja suuttumusta. Corshu-hankkeen tavoite on testata ja soveltaa menetelmiä ja teknologioita jaetun ymmärryksen tuottamiseen polttavista ympäristö- ja terveyskysymyksistä ja muista päätöksenteon kannalta tärkeistä ongelmista.

Jaettua ymmärrystä tuotetaan useista yhteiskunnallisesti tärkeistä, kiistanalaisista kysymyksistä alkaen Helsingin ilmastopolitiikoista ja ilmansaasteiden tautitaakkaan liittyvistä kiistoista. Uusia aiheita otetaan käsittelyyn hankkeen jälkipuoliskolla tulevien tarpeiden perusteella. Käytettäviä menetelmiä ovat avoin päätöksentekokäytäntö, joka on kehitetty ja menestyksellisesti sovellettu THL:ssä; useita mallinnusmenetelmiä kuten Monte Carlo (MC), bayesiläiset uskomusverkot (BBN), ja suunnatut asykliset graafit (DAG); sekä semanttiset työkalut kuten resurssinkuvailuviitekehys (RDF) ja varta vasten tähän tarkoitukseen räätälöitävät ontologiat.

Pääpaino on kehittää käytäntöjä, menetelmiä ja työkaluja keräämään poliittisten prosessien syötteitä ja järjestelmällisesti kuvata, tutkia ja jäsentää arvoja ja väitteitä järjestelmälliseksi semanttiseksi rakenteeksi. Syötteet ovat mitä tahansa, mikä on olennaista poliittisen prosessin kannalta, kuten raportteja, arviointeja, aiempia päätöksiä, sosiaalisen median keskusteluja ja henkilökohtaista tiedonvaihtoa.

Olennaisen tärkeänä osana on pureutua todellisiin, ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin ongelmiin ja etsiä niihin käytännöllisiä ratkaisuja, jotka voidaan viedä normaaliin poliittiseen päätösprosessiin ja siten yhteiskunnan toimenpiteinä ratkaista viheliäisiä ongelmia. Siksi aiheena ovat juuri ilmastonmuutospolitiikat ja toisaalta ilmansaasteet, joka on tärkein suomalainen ympäristöterveysongelma. Haasteina ne ovat monimutkaisia ja riittävän vaikeita laittamaan tutkittavat menetelmät happotestiin.

Corshu perustuu 1) sosiaaliseen innovaatioon kaikkien osallistujien systemaattisesta kuulemisesta ilman pakkoa yhteisymmärrykseen; ii) informaatiotieteen innovaatioon ontologiasta ja RDF-tietokannasta, jonka avulla kuvataan, tutkitaan, tehdään päätelmiä ja viestitään poliittista keskustelua; ja iii) teknologiseen innovaatioon teknisestä rajapinnasta, joka edistää osallistumista, tiedonhakua, oppimista ja päätösten tukemista. Hypoteesimme on, että tieteellinen tieto menestyy tässä prosessissa ja että päätelmät ovat johdonmukaisempia ja jämerämpiä kuin nykyisillä poliittisilla käytännöillä toteutettuna.

Corshu käyttää aktiivisesti avointa osallistumista ja yhteistuotantoa tutkimuksissaan ja jakaa tuloksiaan avoimesti. Se käyttää kokeiluja ja satunnaistettuja kokeita testaamaan erilaisten innovaatioiden toimivuutta: kuinka onnistuu tiedonkeruu ja jäsentäminen osallistujien tyydytykseksi; ovatko yhteenvedot rikkaita, johdonmukaisia ja käyttökelpoisia päätöksentekoon ja puoliautomaattisiin analyyseihin; tunnistetaanko ristiriidat ja saadaanko niiden merkitys kuvattua; ja auttavatko tällaiset analyysit käytännössä päättäjiä välttämään nopeaa, tunteellista ajattelua. Jos ne auttavat, moni monimutkainen ympäristö- ja terveysongelma on lähempänä ratkaisuaan.

Tasks, WPs and partners

Coordinator: Jouni Tuomisto, THL

Subprojects (= partners)

  1. THL: National Institute for Health and Welfare, Impact Assessment Unit (leader: Jouni Tuomisto, coordinator. Participants: Arja Asikainen, Otto Hänninen, Päivi Meriläinen)
  2. HEL: Helsinki Environment Centre (leader: Jari Viinanen. Participants: Mira Jarkko, Petteri Huuska, Sonja-Maria Ignatius)
  3. Heldig: Helsinki Centre for Digital Humanities, University of Helsinki (leader: Eero Hyvönen.)
  4. OKFI: Open Knowledge Finland ry (leader: Pia Adibe. Participants: Heidi Laine)
  5. VTT: VTT Technical Research Centre of Finland Ltd (leader: Sami Majaniemi.)
  6. HSY: Helsinki Region Environmental Services Authority HSY (leader: Anu Kousa. Participants: Susanna Kankaanpää)
  7. ÅA: Åbo Akademi (leader: Yrsa Neuman)

Collaborators:

  • CSC: CSC - IT Center for Science Ltd (leader: Jessica Parland-von Essen. Participants: Totti Mäkelä?)
  • FEF: Future Earth Finland (leader: Tanja Suni)
  • Ilmastokumppanit: (leader: Mira Jarkko)
  • Ilmastoverkosto: (leader: Sonja-Maria Ignatius)
Workpackages
Workpackage Research question Subprojects involved Other
WP1. Problem formulation: Defining decisions situations What decisions, options, objectives, and issues relate to the decision situations that are to be analysed? How to coordinate and prioritise complex policies such as about climate? What does a shared understanding of the policy cases contain? HEL, HSY, OKFI, ÅA
WP2. Ontologies: Development of an ontology for collaborative decision support. How to link any contribution to a coherent semantic description of a decision situation? Heldig, VTT, THL, ÅA
WP3. Co-creation: Inviting existing networks to co-create and analyse work How to produce shared understanding for WP1 case studies? What approaches enable and motivate individuals and existing networks to start collaborate on a semantic web-workspace? How is information from semantic systems accepted in political discussions? Does shared understanding alleviate disputes? OKFI, HEL
WP4. Fusion models: Development of interfaces to use many different modelling approaches (MC, BBN, DAG, RDF) in a single system. How can different modelling approaches be combined in a coherent way to create knowledge crystals? VTT, THL
WP5. Whale safari: Development of a web-workspace with participation, modelling, and semantic functionalities. What functionalities are needed in a web-workspace for co-creation of decision descriptions, and how can they be implemented using open source code? What existing software can be used and merged into a coherent system? THL, VTT, OKFI All other partners using and commenting the web-workspace

Two critical questions:

  • Use of information in decision making
  • Sustainable growth

Ontologies

Ontologies are systematic languages used to describe topics in a standardised way. In this project, we will specifically use web ontology language (OWL 2) and resource description framework (RDF) databases to support the content described in the the OWL language. Here are some links to descriptions of the methods.

Policy analysis and management

Argumentation

Other relevant

References

  1. Lalana Kagal and Tim Berners-Lee and Dan Connolly and Daniel Weitzner. Using Semantic Web Technologies for Policy Management on the Web. [1]