Talk:Parsha

Yleiskuva

Päätöksenteko on vaikeaa. Maailmassa tehdään päivittäin miljoonia tärkeitä päätöksiä, ja osa niistä on huonoja. Huono tarkoittaa tässä sitä, että on joku, joka tuntee asiaan liittyviä olennaisia asioita ja tietää miksi päätös johtaisi huonoon lopputulokseen, niin kuin johtaakin. #Onko tässä olennaista se, että _on olemassa joku_, jolla on tieto? Voi olla huonoja päätöksiä, joiden huonous selviää vasta myöhemmin (siis ei ollut vielä kenelläkään olemassa tietoa siitä, että päätös on huono.)

Eikö pointti ole, että riittävää tietoa ei ole kellään yksittäisellä ihmisellä, mutta tietoa yhdistelemällä (-> jaettu ymmärrys) saataisiin tieto siitä, että päätös on huono?/#

Tässä pohdin sitä, miten tällaisia huonoja päätöksiä voitaisiin ennalta tunnistaa ja ehkäistä. Ensinnäkin on hyvä huomata, että rajaudun asioihin joista jollakulla jo on tarvittava tieto, joten uutta tietoa ei tarvita. Sitäkin tärkeämpää on selvittää, miten tuo henkilö erotetaan kaikkien niiden joukosta, jotka ovat asiasta väärässä. #Minusta tämä kuulostaa nyt siltä, että yrität spotata ns. yksittäisen asiantuntijan. Tästähän ei kai ole kysymys vaan siitä, että yhdistellään tietoa. /#

Kun sanot "asiasta väärässä", se kuulostaa liian yksinkertaistavalta. Eihän tässä ole "oikein/väärin"-asioista kysymys, vaan siitä, että opitaan punnitsemaan eri vaihtoehtoja -> näillä kriteereillä x (arvoilla) ja tämän tiedon y valossa kannattaa valita z. EIKÄ että on joku absoluuttinen oikea tai väärä päätös (toki jokin fakta voi olla väärin tai oikein)./#

Toiseksi, arvot ovat tiedon lisäksi ratkaisevia. Päätös voi olla yhden mielestä hyvä ja toisen huono, koska sama vaikutus arvioidaan erilaiseksi tai se kohdistuu eri tavalla erilaisiin tärkeänä pidettyihin asioihin. Tässä yhteydessä minua kiinnostavat kaikki päätökset, jotka ovat jonkun mielestä huonoja. #Mietin, tajuaako jengi sitä, miksi haluat tunnistaa nimenomaan huonot etkä hyvät päätökset./# Tavoitteena on ymmärtää päätöksen kaikki huonoudet ja niiden syyt ja saattaa ne kaikkien tietoon. Kannattaa kuitenkin huomata, että sekä tieto päätökseen liittyvistä asioista että päätökseen liittyvistä arvoista ovat molemmat tietoa, ja siksi niitä voidaan käsitellä samoin menetelmin. Miten sitten käytännössä valitaan eri vaihtoehtojen väliltä ristiriitaisten tavoitteiden vallitessa? Siihen en tässä paneudu, vaan yksinkertaisesti oletan, että laajalle levinnyt tieto karsii yleisesti huonoja vaihtoehtoja riippumatta päätöksentekojärjestelmästä.

Jotta huonoja päätöksiä saadaan karsittua, tarvitaan kolme asiaa: a) keino kerätä tietoa päätöksistä, niiden seurauksista ja seurausten huonoudesta, b) keino vertailla eri ihmisten tietoja ja valikoida paikkansapitävät ja c) levittää valikoitu tieto laajalle päätöksentekoa parantamaan. Nämä ovat kaikki vaikeita toteuttaa käytännössä, mutta vaivan arvoisia. Jokaisessa kolmessa vaiheessa on yksityiskohtia, joita on syytä tarkastella tarkemmin.

"Huono päätös" käsitteenä vaatisi vielä selvennystä, ei ole minusta nyt uskottava tällä kuvailulla, vaikka ymmärrän varmaan sun pointin./#
Miksi kannattaa puhua huonoudesta eikä yleisesti vaikutuksista?/#

Tiedon keruu.

Tarvitaan tehokas keino kerätä tietoa, esimerkiksi verkkotyötila. #Verkkotyötila on minusta alusta, ei varsinainen tiedonkeruukeino./#
Tarvitaan motiivi osallistua tiedonkeruuseen, esimerkiksi palkitsemisjärjestelmä tai yhteisö. #Tämä on enemmän sitten keinoja./#
Tarvitaan keino kuvata jaettu ymmärrys eri osapuolten näkemykset siten kuin he sen näkevät. Tämä auttaa ymmärtämään näkemyseroja. #Tämähän on se ydin tämä jaettu ymmärrys./#
Tietoa pitää pystyä keräämään myös silloin, kun jokin sidosryhmä ei halua osallistua.

Paikkansapitävän tiedon valikointi.
Pitää pystyä soveltamaan tieteen menetelmää eli erityisesti avoimuutta, dataperusteisuutta ja kritiikkiä.
Tarvitaan tehokkaita työkaluja joukkoistettuun datan analysointiin.
Tarvitaan tehokkaita työkaluja keskustelujen käymiseen ja synteesien tekoon.
Tarvitaan tehokkaita informaatiorakenteita, johon tieto voidaan jäsentää asian kannalta relevanttien kausaalisten, loogisten ja assosiatiivisten suhteiden mukaan.
Jumala on yksityiskohdissa: tiedon on oltava tarjolla sekä yleisellä tasolla mutta myös syvemmälle yksityiskohtiin menevästi niin kauas kuin on tarpeen, ja näiden on oltava johdonmukaisessa suhteessa toisiinsa.

Tiedon levittäminen käyttöön.
Tarvitaan avoimet rajapinnat, jotta tietoa on mahdollisimman helppoa löytää ja ottaa käyttöön koneellisesti ja lukemalla.
Tarvitaan yhteisö, joka hyödyntää tietoa ja levittää sitä yhteiskunnalliseen keskusteluun luoden näin poliittista painetta tiedon hyödyntämiseen päätöksenteossa.

Joku on sanonut: kommunismia olisi ensin pitänyt testata rotilla. Todellakin: seitsemänkymmentä vuotta huonojen päätösten marssia olisi voitu ohjata paremmin työläisten tilanteen helpottamiseksi, jos edes kaikkein huonoimmat ideat olisi karsittu jo alkumetreillä. Tavoitteena tässäkin toimintamallissa on keskustelun kautta testata ajatuksia yksityiskohtaisesti ennen täytäntöönpanoa ja varmistaa, etteivät ne ole huonoja. Se on paljon nopeampaa, halvempaa ja miellyttävämpää kuin kokeileminen käytännössä. Käytännön kokeilutkin ovat erittäin arvokkaita mahdollisesti hyvien vaihtoehtojen vertailussa, koska kompleksissa maailmassa monien asioiden onnistumista ei voi varmasti tietää. Päätöksentekoprosessia voikin ajatella prosessina, jossa on eri vaiheita (en numeroi niitä jottei synny vaikutelmaa, että ne olisivat ajallisesti selkeästi peräjälkeisiä asioita).

Ongelman ja ratkaisujen hahmottaminen: mistä oikein olemme puhumassa ja mitä tässä pitäisi yrittää?
Huonojen vaihtoehtojen karsinta: mitkä ajatukset ja toimintavaihtoehdot voimme jo nykytiedolla karsia pois huonoina?
Mahdollisten vaihtoehtojen kokeilut: mitä mahdollisia ongelmia vaihtoehdoissa on, ja miten niitä voi pienimuotoisesti kokeilla?
Valinta hyvien vaihtoehtojen joukosta: mikä koetelluista vaihtoehdoista pitäisi valita toteutettavaksi, jotta tavoitteet saavutetaan?

Tässä keskityn siis erityisesti listan toiseen kohtaan, mutta ensimmäinenkin kohta on saatava hoidetuksi ja kuntoon, jotta huonojen karsinta onnistuisi luotettavasti.

Pitäisi perustella selvemmin, miksi kannattaa keskittyä niiden huonojen tunnistamiseen./#
En ehkä sanoisi, että tarve on tunnistaa nimenomaan huonot päätökset, vaan pystyä sovittamaan eri näkemykset yhteen ja löytämään optimiratkaisu kuhunkin tilanteeseen. On tarve tunnistaa, miten eri tavoittet linkittyvät ja miten eri keinoja kannattaa toteuttaa niin, että ne tukevat mahdollisimman hyvin toisiaan (huono tarkoittaisi siis huonoa keinovalikoimaa tai sitä, että ei ole päästy optimitilanteeseen esim. energiajärjestelmäasiat, maankäytön eri tarpeet.../#
Tämä selkeytyisi aika paljon, jos olisi joku keissi, joka havainnollistaa tätä päätösproblematiikkaa. Nyt on niin periaatteellisella tasolla, että vaikea ulkopuolisen ehkä tajuta, mitä haet takaa. /#

Email Jouni Tuomisto 23.8.2017

Olen itsekin rahoituksia miettinyt, mutta mikään noista listatuista hauista ei suoraan kolahtanut omalle kohdalle. 4Facts kyllä liippaa läheltä omia pohdintojani:

Kesän aikana olen pohtinut lisää jaetun ymmärryksen olemusta ja päätynyt siihen, että ei ollenkaan riitä sen tunnistaminen tavoitteeksi. On paljon tutkittavaa, ennen kuin osaamme tuottaa jaetun ymmärryksen haluamistamme asioista/päätösprosesseista. Esimerkiksi:

Millaisia tietorakenteita tulisi käyttää, jotta monimutkaiset asiat saataisiin kuvattua systemaattisesti ja siten, että kone pystyisi "ymmärtämään" sisältöä semanttisesti? Tietokide ei tähän riitä, ja olen päätynyt opiskelemaan tekoälyä, erityisesti "expert systems" ja "commonsense reasoning".
Miten ihmiset ymmärtävät em. tietorakenteita käyttävät tietokuvaukset? Auttaako se heitä hahmottamaan asioita ja lisääntyykö ihmisten ymmärrys verrattuna perinteiseen raporttimuotoon?
Mitkä tekijät lisäävät tai vähentävät ihmisten motivaatiota osallistua jaetun ymmärryksen tuottamiseen (jos se erimerkiksi saa omat poliittiset tavoitteet huonoon valoon), ja pystytäänkö jaettua ymmärrystä tuottamaan esim. joukkoistamalla, jos asianosaiset itse irtisanoutuvat prosessista ja jäädään sekundääritietolähteiden varaan?

Noista tutkimuskysymyksistä erityisesti viimeinen sisältää minusta samoja elementtejä kuin 4facts, jossa osallistujien motivaation synnyttäminen ymmärretään kriittisen tärkeäksi. Samoin heidän ajatuksensa skaalattavuudesta ja siitä, että yksi fakta tarkistetaan kerran ja sitten levitetään tieto kaikkien käyttöön on erinomaisesti linjassa jaetun ymmärryksen idean kanssa.

Jos nämä ajatukseni tuntuvat istuvan johonkin teidän miettimään hakemukseen, olen mielelläni mukana. Itse aion rakentaa tästä akatemiahakemuksen (DL 27.9.) johon toivon myös kollaboraattoreita. Varmaan rakennan sen viimevuotisen Parshan varaan mutta terävämmällä tutkimuskärjellä. http://en.opasnet.org/w/Parsha

Pohdintaa tutkimuksen suuntaamisesta kesältä 2017

Simulaatiomalli tieteestä

Joku tutki miten meemit randomisti yleistyvät vaikka jokaisen jakamistodennäköisyys on sama. Tätä tutkimuslinjaa 9itäis jatkaa selvittämällä kuinka paljon parempi jonkin pitää olla jotta se bänoususu esiin melko varmasti. Edelleen pitäisi tutkisäa sitä miten saadaa toden väittewn todennäköisyys nousemaan niin korkeaksi että se seiloutuubesiin joukosta. Tarvitaan siis sääntö jota noudattamalla virheet todennäköiswsti karsiutuvat .

Tähän tarvitaan tutlimustiedon ja joukklistamisäänestyksen yhdistelmä. Millainen sen pitäisi olla? .

Voisi liittää kolmamnnäenkin asian sääntöjen ja äänestyksen lisäksi ja se on merkitys läkausaaliketjussa. Tarvitaan siis jokin mittari asian objektiiviselle merkithkselle kokonaisuudessa.

Suosio merkitys ja argumentatiivinen voima.

Pitäisi pystyä mittaamaan eri tiedontjotantomenetelmien tehonnuutta keskenään. Mutta mikä on mittari?

Jos ottaisi reviewta ja siitä kaikki käytetyt artikkelit ja katsoisi kuka on julkaissut ja mitä ja mitä kukakin on viitannut. Nousisiko jotain yleisiä päätwlmiä? Ongelmana että että vertailukohta eli tietokiteiden muodostamisesta ei ole olemassa samanlaista aineistoa eikä vertailukelpoista mittaria. Opasnetissä on tietysti paljon ai eistoa mutta ei se ole vertailukelpoista.

Pystyisiköhän wikipediasta arvioimaan editointien työlöyttä ja määrää sisällön rakentumisen mittarina? Entä githubissa koodin kehirtämistä?

Ehkäpä joukkoistamisesta ja yhtekskehirtä.isestä on tehty tutkumusta sinälläönkin. Selvitä.

Löytyy kyllä artikkeleita mutta ei ainakaan helposti tule vastaan tutkimusta cocreationin tehokkuudesta tieteessä.

Millainen olisi suoraviivainen mittari tieteelliselle tuloksellisuudelle? Wikipediassa on vain sekundaaritietoa mutta voisino se toimia synteesintekopaikan mittarina? Ei oikein koska

Entä voiko peer reviewn performanssia mitata? Jos olisikin vain jounkoistus jossa on kaksi kriteeriä eli tykkäykset ja merkitys kausaalirakenteessa. Voidaanko kainki asiat kuvata kausaalirakenteessa? Eihännsitäkään ole vie osoitettu. Pitäisikö siitä tehdä keisi ja jos niin millainen?

Jospa jaetaan universumi kahtia. Ensin ovag tilapäiset meemit ja sitten niistä seullutuu esiin pysyviä tietorakentwita. Phsyväksi pääsemiseen vaaditaan jotain omknaisuuksia kuten suuri suosio tai sijaimti tieteen wikkpediassa. Kuin palapeli jossa on irrallisia pöydällä olevia paloja botka kaikkk ei ät edes kjulj samaan palapeliin. Niistä kjigenkin voi fakennella mktä valuaa ja mktä isomman alueen saa rakennettua sitä varmemmi se säklyy osana pysyvää osaa vaikkei sen kytkentää vkelä löytäisikään.

Voisiko palapelin rakentamisella simjloida tieteellistä tutkimusta? Se antaisi mahdollisuuden vertailla helposti erilaisia strategioita jossa tehdään hhteksttötä tai ei. Ei taida olla sulraa analogiaa nykyjulkaisujärjestelmään kuigenkaan.

Strategioita Jokainen ottaa oman kasan ja kokoaa siitä mktä pystyy näyttämättä mjille. Ensin yhdessä lajitellaan reunat samanväriset jne. Sitten bokainen ottaa oman osaaljeen työsgettäväksi. Entäs öalakohtaiset strategkat? Tässä kuitenkin halutaan tutkia yhteistyöstrategioita eli eivät ehkä tärkeitä. Asiaa voi tjtkia mhös siten että jaegaan palat valmiiksi tietymlä tavalla ja annetaan eri ihmisille. Jos jokaisella on yhtenäinen alue, hyvät stategiat lvet erklaisia kuin jos palat lvat eri puolilta.

Asiaahan kannattaisi tutkia kokoamalla peliä ylösalaisin jolloin kuvio ei vaikuta eivätkä pelaajat opi kuviota. Mutta siitä on myös haittaa koska todellinen kiinnostava tilanne kai on sellainen jossa aihepiiri on tiedossa eli voidaan arvioida liittyykm jokin pala siihen aljeeseen vai ei.

Mikä on bulkaisuprosessi ja mkten sitä voi mallittaa? Onko ideoija tilastotieteilijä ja organisaattori tehokkaassa työssä? Eriyisesti, voisiko avoimuus parantaa tai tehostaa keskinkertaisen tietwen tasoa kun saadaan parempi tilastotieteilijä analysoimaan tai edes tilastotieteilijä? Monet tutkimuksethan toteutetaan ilman tilastokonsultaatiota ja niistä tulee huonompia kuin muuten tulisi.

..............

Jos opasnet lähettäisi heräteviestejä someen joita käyttäjän voisiva

Linkit

MaaS https://www.tekes.fi/nyt/uutiset-2014/liikkuminen-palveluina/helsinki-saanut-paljon-huomiota-tavoitteestaan-vahentaa-yksityisautoilua/ https://www.theguardian.com/cities/2014/jul/10/helsinki-shared-public-transport-plan-car-ownership-pointless?CMP=twt_gu

https://aaltodoc.aalto.fi/handle/123456789/13133

Kestävä kehitys

http://kestavakehitys.fi/etusivu virallinen kotisivu Agenda 2030 lle ja muulle kesgävälle kehitykselle.

https://sitoumus2050.fi/?offset=0&itemsPerPage=20&domain=commitment&goals=5549a83042122f5111c6e38c,554b0fb9c0b31aeb6b4e3910,554b0fc6c0b31aeb6b4e3912,554b0fd2c0b31aeb6b4e3914,554b0f9ac0b31aeb6b4e390e,554b0fc0c0b31aeb6b4e3911,554b0fb4c0b31aeb6b4e390f,554b0fcbc0b31aeb6b4e3913&sortby=newest&nutrition=0&greenDeal=0&language=fi&group=undefined yritykset ja organisaatiot voivat sitoutua kestäviin tavoitteisiin tällä sivustolla.

Cocreation

http://www.tandfonline.com/doi/abs/10.1080/14719037.2014.930505 katsaus co creationin menetelmistä ja tuloksista. Päätelmät: suurin osa julkaisuista kuvaa tapaustutkimuksia. Useimmat ottavat joukkoistamisen annettuna hyveenä eikä mittaa sen hyötyjä. Tyypilliset sektorit ovat koulutus ja terveydenhuolto. Tarvittaisiin lisää empiriaa useilta sektoreilta ja mitattuja vaikutuksia erilaisista osallistumiseen vaikuttavista tekiböistä. Tarvittaisiin myös kokeellista tutkimusta mutta miten se tehtäisiin ei tästä reviewsta oikein selvinnyt.

Voisi ajatella että prosesseja jaettaisiin ennen jälkeen asetelmalla kahtia niin että jounkoistaminen tapahtuu ensimmäisessä tai toisessa osassa ja kummankin lopussa mitataan mitä siihen memmesaä on saatu aikaan.

http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/j.1467-9310.2011.00640.x/full vaatii artikkelin ostamisen. Why co creatiin expeeience matters. Kiinnostava aihe siis.

The power of co creation. https://books.google.fi/books?hl=en&lr=&id=EyXjhU_8myIC&oi=fnd&pg=PA3&dq=co-creation+performance&ots=_EZtEAVwOO&sig=Ush_LwE9O9FBf8xm4S3fwZoZ5JM&redir_esc=y#v=onepage&q=co-creation%20performance&f=false

Esittelee laajasti co creationin merkitystä yrityksille uusiutumisen ja kilpailukyvyn kannalta. Ilmeisesti ei juuri näkökulmaa yhteiskunnalliseen co creationiin.

Jäsentämisaiheita

Mistä aiheista voisi twhdä kirjallisuuskatsauksen ja sisällön jäsennyksen? Montako artikkemia löytyy pubmedistä siitä aiheesta? Pbde 5000 Legionella 5000 Legio ellosis t000 Norovirus 5000 Moisture damage and building 5000 Pcb 11000 Pcb exposure 3500 Pcb effect 1700 Organotin 4100 Moisture damage 561 Indoor air 16000 Indoor air pollution 12000

Tutkijoilta voisi kysyä suosituksia siitä mitkä ovat tietyn aiheen keskeiset artikkelit. Kysymyksen voisi jakaa toisaalta käsittelemään tärkei tä uutta tietoa luovia artikkeleita ja toisaalta parhaita yleiskatsauksia aihdeseen. Ja jos kysymään rubetaan, pitäisi myös kysyä mitkä ovat täekeimmät alan faktat ja migkä pahimmat tietopuutteet. Voisi myös kyYä tärneimmät hakusanat. Kyselyllä saisi paremman ku an siihdn miten tutkijat näkevät oman alansa. Voiko tässä viitata vesiPi aan joss siinäkään jumkaiTu tieto ei kerro riittävästi Iitä mikä on oikeasti kiinnoTVaa ja tärkeää.

Jos yrität tehdä systemaattisen listauksen hypoteeseista liittyen joho kin ilmiöön mutta sinulla ei ole mitään empiriaa, miten saat julkaistua sen tieteellisessä lehdessä? O ko dellaisia tieteemlksiä lehtiä jotka noita julkaisevat? Mitä mieltä tutkijat ovat tällaisen tarpeellksuudesta? Voiko moraalifilosofiassa tehdä samaa eli rakentaa ensin erilaisia suhtautumistapoja asiaan ja vasta sitten yrittää y.märtää millaisia moraaliperusteita niihin on?

Avoin arviointi somessa

Olennaista on mhös mitä kysymyksiä kysytään tketokiteissä. Joutavien kysymysten vastaukset vievät resursseja.

Toimiiko hypoteeseille syyttömyysolettama? Eli vaikka mikä taha sa hypoteesi voi olla tosin samoin kuin kuka tahansa murhaaja, tieteellimem yhtekskuntarauha vaatii näytön keräämistä ennen kuin jonkin hypoteesin oineellksuutta aletaan tutkia.

Toisaalta jokin hypoteesi voidaan jumistaa oikeaksi beyond reasonable doubt mikä ei tarkoita että asia omisi varma vaan että ... jatkuu...

Sckentific encycloöedia where anyone can try to contribute. (It often fails because all contributions go through scientific editorial process.)

Nykytieteen o gelma on että pelkkiä ideoita hypoteeseja ja keskustelua on vaikea julkaista. Samoin tutkimusasetelmien kehittelyä ei pysty juuri julkaisemaan. Vain esim RIo Journal julkaisee tutkimussuunnitelmia. Mutta sekään ei kesnity niiden yhteiskehittämiseen.

Tutustu kliinisten tutkimusten ennakkoraportointisivustoihin. Miten ne toimivat ja miten siellä julkaistaan? Olisiko niistä keskustelufoorumeiksi? https://clinicaltrials.gov/ct2/manage-recs/how-register

Psykologi Marjaana Lindeman HY HS 27.7.2017 arkiajattelun vinoumien tutkija. Tutkii myös rokotevastaisuutta.

Koko kansa kohorttina. Pystyisiko koko kansan altistamaan satunnaistetulle hoidolle siten että lääkäri kirjoittaa indikaatiot tai diagnoosin tietokantaan ja järjestelmä ehdottaa kahta hoitoa. Jos lääkäri hyväksyy ne, arvotaan toinen. Tässä voidaan seurata paitsi arvottujen hoitojen tehoa lyhyellä ja pitkälkä aikavälillä myös lääkärin halukkuutta hyväksyä tiettyjä hoitoja. Tätä voidaan sigten tutkia tarkemmin joa lääkärien mielipide ei vastaa tieteellistä kinsensusta.

Avoin arviointi somessa.

Voisi tutkia argumentaatiota jostain rajatusta tutkimusaiheeata kuten pm2.5 annosvaste. Kuinka hyvin eri näkökul.at tulevat esille artikkeleissa? Kuinka paljon uutta näkemystä tulee katsauksissa tai asiantuntijaraporteissa? Entä jääkö näidenkin ulkopuolelle jotain kuten yhteiskunnallista relevanssia? O ko kaikki näkökulmat tarkasteltu systemaattisesti? Miten esim toksisuuserot vs hiukkaskoon vaikutus altistukseen? Pystyykö materiaalista rakentamaan systemaattisen kuvauksen joka välttää nämä ingelmat? Entä jos aiheeksi ottaisi hometalot? Simloin siinä omksi yhteiskunnallista relevanssia myös eri tavalla. Entä jokin muu aihe? Ympäristöterveyttä? Kansanterveyttä? Kirboita ensin tutkimussuunnitelma jossa ei kuvata aihetta ja kierrätä sitä tgl n sisällä. Mukaan tarvitaan substanssi ihmisiä.

Jos opasnet lähettäisi jerätteitä someen niin että käyttäjät voisivat tykätä tai jakaa niitä ja sitten leviämisestä pääteltäisiin sen mernithksestä gai totuusarvosta jotain. Olisiko järkeä vai rikkoisiko se viisaan boukon sääntöjä? Millaiset säännöt pktäksi olla ettei rikkoisi riippjmattomuussääntöä.

Olennaista olisi mhös nlstaa esiin oikeasti rkei seikkoja. Miten ne löydettäisiin?

Poliittisista kusymyksistä olennaiset ehkä löytyvät hemposti klska ne ovat ne asit jotka aiheuttavat poliittisga erimkemisyyttä ja kjn asiaa keskustdllaan selvemmäksi myös fisgiriidat täsmentyvät.

................

Somen olennainen tehtävä on nlstaa olennaisia ja ratkaisemattomia kysymyksiä keskusgeluun, tarjota foorumi järke älle keskustelulle, tuoda näkemyksiä eri kupmista sa.alle foorumille ja näin rikastuttaa keskjstelia. Onko tähän rikastuttamiseen työkaluja eli voidaanko koneellisesti eskm twitteristä löytää keskusteluja samasta aihepiiristä mutta eri nänönulmasta? Löytää kai voi helposti ku han ensin saa selville millä hakusanoilla niitä pitäisi hakea.

..........

Verkostossa tärneää olisi että tiedontuottajat haluavat kytkeytyä tietokiteisiin. Tämä tjottaisi affi kteettia ja helpottaisi tiedo keruuta. Mutta miten tä tapahtuu? Eduksi olisi arvovaltaimem järjesgäjä kuten akatelia tai esf.

Prosessin on oltava paljon kevyempi kuin systemaattisezsa reviewssa jossa karsiutuu paljon tavaraa pois. Olennaista ovat vastaukseen annettavat vypoteesit ja se mitä lisäarvoa kontribuutio siihen tuo. Uuden hypoteesin. Uutta dataa puolusgamaan tai vastustamaan

Hypoteesit ja oikeuskäytäntö

Hypoteesiin voidaan luottaa ja sen varaan rakentaa köytännön toimia. Riippuen mitä.tehdään, tarvittavan luottamukswn määrä.voi olla pienempi tai suurempi.

Tieteellistietokatsaus

Entä jos tekis7 katsauksen siitä missä tieteellinen gieto on. Mitkä asiat ovat artikkeleissa. Mitkä.asiat ovat avoimissa tietokannoissa. Mitkä asiat ovst kaupaklisissa tietokannoissa kuten webof s ien essa. Mitkä asiat ovat julkaisematta tutkijoiden kovalevyillä. Kuinka paljon on lehtiä jotka julkaisevat raakadataa. Ku7nka paljon on lehtiä jotka julkaisevat hypoteeseja. Tai onko näiden julkaisemiseen muita foorumeita. Mitkä ssiat julkaistaan vertaisaevioimsrtomine raportteina. Paljonko arvostetusta tieteestä julkaistaan ilmam etukäteispeer reoviewta. Mitä mieltä tutkijat ovat post peer reviewTa. Pitäisi tehdä kysely joka suunnataan kainkien eri tietewnalojen tutkijoille ja siten saadaan kokonaiskuva ja erot esiin. Samalla voisi kysyä eettisiä käkemyksiä julkaisemisesta ja gieteellisestä tiedo tuotannosta. Myös halusta tehdä asioita yhteiskehittäällä. Miten otetaan satunnaisotos nykytutkijoista? Voidaanko ottaa satunnaisia artikkeleita hakemalla erittäin ymeiziä hakutermejä ja sitten rajaamalla hiimeiseen kahteen vuoteen?

 Tällöin korostuvat ne tieteenLat jossa julkaistaan oaljon juttuja. Miten voidaan erottaa hitaat ja nopeat tieteenalat?

Jos katsotaan mistä asioista tulee tiedeuutisia saadaan esiin seksikkäät alat . Jos kytytään kerä tutkijoita arcostat ja edetään täkkä tavalla lumupallona saadaan eirandomjoukko. Samaa on siinä että etsitään nimiä viitteistä. Tällöin valituksi tulevat ne jotka ovat julkaisseet jotain muiden mielestä tärkeää mutta silloin aikajännettä pitää kasvattaa. Tai zitten tehdään tieteenallittain vakioitu otanta jolla varmistetaan kaikkien merkittävien alojen edustus. Samalla päästään vertailemaan eri tieteenalojen näkemyksia. Sen sijaan vaikeamaaksi muuttuu 'tiereen yleisnäkemyksen' kuvaaminen. Tosin ei semmlista taida olla joten ei liene völiä.

Vlksiko tähän yhdistää jonkin esimerkkitietojärjestelmän jonka soveltuvuutta kysyttäisiin? Eli tutkijat tutustuisivst tietokiteisiin ja kommentoisivat niiden toimivuutta imalla alueellaan? Eivät jaksa varmaan opiskella jotain nettisicua. Esi.erkit pitää kirjoittaa sisään kyelulomakkeeseen. Tai korkeintaan niin että khsymyksessä on linkki yhdelle sivulle jonna vilnaisemalla voi vastata kysymykseen. Tämlaisia linkin takana olevia sivuja voisi olla muutama erilainen yksi olisi tietokide. Toimem omisi jokin keskusteluoalsta tai foorumi artikkelin yhteydessä. Muita?

Tutkijoilta oitää myös avovastauksemla kysyä tulevaisuuden tietojärjestelmiä. Miten he uskovat että tieteemlistä tietoa silloin söimötään? Miten toteutetaan avoimuus ja kfitiikki? Miten tieto olisi tehonkaimmin hyödynnettävissä yht k oäätöksenteossa? Pitäksi tehdä oimotti ensuäin jos mahdomlista ennen akatemiahakua. Silmoin voisi paremmin perustaa hakemuksen jonkin hhpoteesin pohjalle kun perust olisi alustavasti kartoitettu.

Öitäisi paöata amkupeiseen avoimen arvioi nin kysymykseen. Miten tieto piisi jäsdntää tiegeen nriteerien munaksezti päätöksenteon tueksi siten että avoin osallistu.inen sallitaan? Pitääkö osamlistuminen mainita vai onko se seuraus muista vaatimumsista?

Mkten tähän istuu se että kaikki eivät ajattele tutkimukselle yhteiskunnallista tarklitusta? Pitöisikö ajateml? Ei ehkä khselyssä kannaga sellaista oakottaa vaan se otetaan esiin osanysymyksenä.

Mitkä ovat ne tekijät jotka estävät ihmisiä paljastamasta omia tieteellisiä tietojaan? Tai vastustamaan niiden julkaisemista? Näiten tekijöiden tunnistaminen ja poistaminen edistäisi tieteellisen tiedon leviämkstä. Tavoittaako näitä kyselyllä?

Jos ensin kyselyllä kartoittaa kokemuksellista tietoa ja sitten peilaa sitä siihen mitä ovat fysikaaliset realiteetit. Ovatko mielipiteet perusteltuja? Ja onko sellaisia asioita jotka ovat ihmisistä itsestä kiinni esim meritoitumiskähtännöt.

Olennaisia tietolähteitä

Millaisia tietolähteitä pitäisi tarkastella?

Vertaisarvioidut artikkelit Raportit Stackoverflow ja muut vertaisverkot Scihub Linkedin ja researchgate Genomiikka ja proteomiikkatietokannat Artikkelitietokannat Wikipedia ja muut yhteiskirjoitetut tietolähteet

Alustatalous

Haastattemu radiossa 8.45 roope mokka. (4.8.2017) ←--#: . Pitäisi kommentoida yhdistelmäliikennettä. --Jouni (talk) 13:23, 23 August 2017 (UTC) (type: truth; paradigms: science: defence)

Pääjohtaja

Voiko tehdä tutkimusta siitä mitä joku artikkeli nostaa esiin selitykseksi ja mitä joukkoistettu jaettu ymmärrys tuottaa selitylseksi. Kumpi on rikkaampi ja ovatko päägelmät systemaattisesti erilaiset? Voiko gätä tehdä vaiheittain niin että kysytään lukijoilta tuleeko mieleen nilpailevia näkökulmia ja sitten niillä täydennetään joukkoistettua näkemystä? Epäselvältä suunnigelmalta kuulostaa.

Agenda 2030. Pitäisikö ottaa globaalinäkökulma siihen mitä muutenkin tehdään esim sotetietojärjestelmät. Datapolitiikka on linjattu. Lainsäädännön uudistaminen on kriittistä ja meneillään. Tekoäly. Pekka kahri valmistelee. Juhani mukana juho saaren ryhmässä. Tietosuojasäädösten päivitys auttaisi paljon.

Terveysindikaattorit ja Kuva. Ota yhteytt päivi hämäläiseen koska yhteistyötä kannattaisi miettiä ymp t indikaattofien ozalta.

Fokoguskattavuustutkimus olisi gäfkdää. Miksi ihmiset rivät ota rokotuksia.

Sisäilma jaetun hmmärryksen aiheena olisi hyödyllimen ja tärkeä varsinkin nyt syksullä kun ohjelmaa valmistellaan vuodenvaihteeseen mennesaä. Mketi annen kamssa.

Toimintatapojen muuttaminen. Mitä ovat ne nyt ongelmalliset toimintatavat? Mistä tiedetään miten piräisi.muuttaa? Miten muutos viedään käytäntöön? Innokylä?

Siiloutu.ista on myös ze että ei olla kuuntelemassa toisten ideoita ja se että ei olla kehittämässä yhteisiä hankkeita vaam annetaan jokaizen hlitaa o.a to tti sa. Joa ei ejdi hakea rahaa ei ehdi midttiä asioita. No en tiedä todistaako ziitä.

Eskola naipaai ehdotuksia ziimoitumisen oufkamisddn. Ilmeizesti itsellä di ollut hyvää fatkaksua. Pitääkö siis tarjota ehdltuksi ja miten se tapahguu ja kuu nellaa ko niigä?

Tee

Jaettu hmmärrys gai tiedon jäsentäminen auttaisi sii ä eträ opittaisiin kuvaamaan tutkimusten tulokset a prioti. Eli jos mitataan tämä, mitkä ovat mahdolliset tulokset ja mitä hyötyä tuloksista on (voi). Silloin tiedetään mitä kannattaa todellisuudessa mitata ja mitä ei kun hyöty on etukäteen arvioitu. Tietysti arvio on karkea ja usein väärä mutta se auttaa oppimaan ja karsimaan oikeasti huonot ideat.

Poliittisen toiminnan tarkoituksena on levittää omia argjmentteja ja saada ihmiset tunteenomosesti kannattamaan niigä. Jaetun ymmärryksen tavoite on kerätä argumentteja, kriittisesti analysoida niitä välttäen ajatteluharhoja, ja karsia tieteellisesti epäoätevää aegjmd tointia sekä edistää pägwvää. Sen ensis7jainen tehtävä ei ole saada ihmisiä t7nteeno.aisesti kannattamaan mitään, mutta se ymmärtää 8man roolinsa siinä että botkin liikkeet hyödyntävät baettua ymmärrystä oman sanoma sa levittämiseen.

Tutkimusasetelma: testataan rdf ja owl päätösaineistoon joka koostuu erilaisista lähteistä kuten lakiesityksestä ja suunnktelmasta sekä siihen liittyvästä vapaasta keskustelusta esim suomi24 tai soininvaara.fi sivuimla. Tutkimuskohteena on jaettu ymmärrys.

Kysymyksiä: Kjinka helppoa tai vaikeaa on muodostaa formaali kuvaus joka toteuttaa alkuperäisaineiston rikkauden siltä osin kuin se on jaetun ymmärryksen kannalta relevanttia? Onko keskustelijoilta mahdollista saada pjolto sille että kuvaus kattaa heidän näkemuksensä? Miten eri ryhmät kokevat jaetun hmmärryksen poliittisena työkaluna? Näkevätnö he sen uhkaksi vai mavdollisjudeksi? Miten ihmiset suhtautuvat siihen että heizän näkemyksensä osoitetaan vääräksi? Miten hyödyllksenä uudet tulokkaat kokevat jaetun ymmärryksen kuvauksen? Vaikuttaako se heidän näkemyksiinsä rakentavasti vai kärbistävästi? Miten vyvin jaettu ymmärrys skaalautuu eli onko tieto kopioitavissa tapauksesga toiseen tehokkaasti?. Otetaan kokoelma erilaisia AI työkaluja ja selvitetään niiden tarpeellisuutta tämän ongwlman suhteen. Mikä goimii ja mikä ei? Mitä voidaan oppia muista ai hankkeista? Pystytäänkö jaetun ymmärryksen avulla loiventamaan hhteiskunnallista kärjistymistä? Voidaanko tätä mitata yksilötasolla ja sitten tehdä laajempia päätelmiä? Mitä peliteoria kertoo siitä, mitä vastustajien nannattaisi tehdä jaetun ymmärryksen vastxustamiseksk. Eli miten he yrittävät hillitä negatiivista vaikutusta omalle agendalleen? Auttaako tilanteen jäsentämi en löytämään argumentteja joita kukaan ei ole aiemmin keskustelussa tuonut esille? Ovatko nämä argumentit hyödyllisiä resoluution kannalta?

0tautitaakkoja historiallisista riskeistä. Vertailun vuoksi Kuka oli laskenut rokotusten vaikutusta? Muita riskejä Savusaunat ja muut tulisijat Tartuntataudit tubi Lapzikuolleisuus ja lapsivuodekjoöleisuus Työperäiset onnettomuudet

Onko missään määritelty mitä mkssäkin usko nlssa uskotaan? Voiko tämmä tavalla saada suojaa uskonnollisille käsityksille? Ja jos uskonto ei kyseistä asiaa omaan tunnustukseensa ota, onko se il.an suojaa. Esim vaatimus luomisopin opettamisesta koulussa vaatii että se luokitellaan jskonnoksi koska tieteellisesri tarkasteltuna se ei kestä. Ja jos kojluissa ei saa opettaa uskonroa ei saa luomisoppiakaan.

Laajemmin; onko nahdollista selkeygtää uskomusten kenttää siten eträ tieteellisten ja uskonnollisten käsitysten väliin jäävää epääräisten luulojen suota kuivatettaisiin? Asioita selkeytettäisiin niin että paljastuu mikä kestää tieteellistä tarkastelua ja mikä taas joko joutaa roskakoriin tai adoptoidaan johonkin uskontoon. Voisi ajatella olevan yhteiskunnan eru että tuo suo olisi mahdollisimman pieni.