Health effects of dioxin due to Hämeenkyrö MSWI

This page is a knowledge crystal of subtype variable. The page identifier is Op_en1578
Moderator:Nobody (see all) Click here to sign up.

Upload data {{#opasnet_base_link:Op_en1578}}

Scope

Human health effects of dioxins. Potential health effects among Hämeenkyrö inhabitants caused by dioxins originating from the Hämeenkyrö municipal solid waste incinerator.

Estimated dioxin exposure levels among Hämeenkyrö inhabitants are compared with the evidence about exposure-response functions of dioxins. This comparison results in an assessment of the probable health effects among Hämeenkyrö inhabitants if MSWI plant is build. Short-term effects are not included at this stage. R↻

Tavanomainen suomalaisaltistus dioksiineille on 1 pg/kg/d tai vähän alle (eli 0.000 000 001 mg/kg/d eli biljoonasosagrammaa elopainokiloa kohti päivässä) [1]. U.S.EPA:n mallin mukaan arvioitu syöpäriski on altistuksen ja CSF:n tulo eli 0.000156 elinikäisenä riskinä, eli yksi ihminen 6000:sta saa elinaikanaan syövän dioksiinien takia Suomessa. Vuodessa näitä syöpiä tulee Suomessa siis noin 5 000 000 ihmistä / 70 vuotta * 0.000156 eli noin 11 syöpätapausta. Tässä ovat siis kaikkien dioksiinilähteiden aiheuttamat kaikki syövät Suomessa, ja luku on todennäköisesti yliarvio.

Muiden vaikutusten arviointi on ongelmallisempaa, koska niiden osalta ei voi yhtä helposti olettaa, että vaikutuksen suuruus on suorassa suhteessa väestön keskimääräiseen altistumiseen. Kehityshäiriöitä pidetään ehkä tärkeimpänä terveyshaittana. Näitä ovat mm. ensimmäisten poskihampaiden kiillevauriot lapsilla, jotka ovat altistuneet äidissä oleville dioksiineille sikiöaikana, ja imetysaikana äidinmaidon kautta. Näiden vaikutusten osalta tärkeää on ainoastaan nuorehkojen naisten elimistön dioksiinikuorma. Kuorma on laskenut lähes viidesosaan viimeisten 20 vuoden aikana kun mittauksia on tehty, ja on nyt noin 5-20 pg/g rasvaa (eli biljoonasosagrammaa elimistön rasvagrammassa) [2]. Jos uskomme WHO:n siedettävää päiväsaantia, suomalaisille ei pitäisi tulla dioksiinihaittoja. Vain jotkin erityisryhmät, jotka syövät paljon dioksiineja sisältävää ravintoa, saattavat selvästi ylittää WHO:n suosituksen.

1980-luvulla syntyneillä lapsilla nähtyjä kiillevaurioita ei enää nykyään ole tavattu, mikä puhuu sen puolesta, että pitoisuudet ovat laskeneet ainakin tämän vaikutuksen osalta vaarattoman pieniksi. Ehkä muiden kuin syövän osalta onkin varmistaa, että nykyiset alentuneet pitoisuustasot eivät pääse enää nousemaan sinne, missä ne kymmenen vuotta sitten olivat.

Mikä on Hämeenkyrön jätteenpolttolaitoksen aiheuttama dioksiinialtistus Suomessa?

Tätä kysymystä lähestymme arvioimalla päästö-altistus-vaikutus-ketjua. Dioksiinipäästöille savukaasuissa on olemassa raja-arvo 0.1 ng/m³. Jos päästöt ovat jatkuvasti noin suuret, on kokonaispäästö Ympäristövaikutusten arvioinnissa mainittu 0.1 g vuodessa [3]. On todennäköistä, että laitos ei halua vaarantaa toimintaa vaan pyrkii käytännössä reilusti tuon raja-arvon alle; laitoshan on pysäytettävä jos raja-arvo ylittyy. Niinpä todennäköinen päästö on pienempi, ja tämä nykyisellä poltto- ja puhdistustekniikalla on aivan mahdollista.

Keskieurooppalaisten dioksiinipäästöjen osalta on arvioitu, että 0.35 % päästöistä lopulta joutuu jonkun ihmisen elimistöön. Suomessa tämä saantiosuus on luultavasti pienempi harvan asutuksen takia, mutta tutkimuksia ei ole. Näiden lukujen avulla päädytään arvioon, että vuosittain jätteenpolttolaitos aiheuttaa 0.35 mg (tuhannesosagramman) altistuksen väestölle. Osa tästä altistumisesta syntyy naapurimaissa, mutta yksinkertaisuuden vuoksi oletamme sen kaiken jäävän Suomeen. Pysyvinä myrkkyinä dioksiineille voidaan laskea vakaa pitoisuus, eli se pitoisuus, joka ihmisten rasvaan keskimäärin kertyy, jos he jatkuvasti altistuvat vakiomäärälle dioksiineja. Pitoisuus on sitä suurempi, mitä suurempi on altistus ja mitä hitaammin aine poistuu elimistöstä, ja sitä pienempi mitä suurempaan ihmisjoukkoon aine laimenee.

Pitoisuus = altistus * puoliintumisaika/ln2 / (väkimäärä * elopaino * rasvan osuus elopainosta)

= 0.35 mg/a * 7 a/ln2 / (5 000 000 * 70 kg * 200 g/kg) = 0.05 pg/g rasvaa

Hämeekyrön polttolaitos siis aiheuttaa keskimäärin 0.05 pg/g pitoisuuden lisäyksen kaikille suomalaisille olettaen, että dioksiini jakautuu tasaisesti. Tämä oletus saattaa kuulostaa epäuskottavalta, mutta on kuitenkin kohtalaisen järkevä. On nimittäin otettava huomioon, miten ihmiset dioksiinille altistuvat. Vaikka dioksiini päätyy ympäristöön savukaasujen mukana, pitoisuudet ilmassa ovat merkityksettömän pienet. Dioksiini kulkeutuu ilmakehässä useita päiviä tai viikkoja, ja laskeutuu lopulta maahan tai vesistöön. Siellä se pysyvänä ja kertyvänä aineena päätyy ravintoketjuun ja osa siitä päätyy lopulta silakkaan, maitoon, lihaan ja muihin elintarvikkeisiin. Kaikki ihmiset siis altistuvat dioksiinille ruoan välityksellä, ja dioksiini on saattanut kulkeutua ruokapöytään tuhannen kilometrin päästä. Kertyvyyden takia dioksiinien saantiosuus on poikkeuksellisen suuri, aiemmin mainittu 0.35%. Esimerkiksi pienhiukkasille, jotka päätyvät ympäristöön samalla tavalla savupiipusta mutta eivät kerry, saantiosuus on vain luokkaa 0.0001%.

Mitkä ovat jätteenpolttolaitoksen aiheuttamien dioksiinipäästöjen terveysvaikutukset?

Jos väestön taustapitoisuus on noin 20 pg/g, ja jätteenpolttolaitos aiheuttaa 0.05 pg/g pitoisuuden nousun, se vastaa neljässadasosaa taustapitoisuudesta. Kuinka suuri terveysvaikutus tästä sitten aiheutuu? Jos uskomme Yhdysvaltain ympäristöviraston syöpämallia, arviomme on neljässadasosa Suomen yhdestätoista dioksiinisyövästä eli noin yksi syöpä 40 vuodessa. Koska dioksiinit leviävät laajalle alueelle, Hämeenkyrössä odotettavissa olevien syöpatapausten riski ei poikkea mitenkään samankokoisen eteläsuomalaisen kunnan riskistä. 10000 asukkaan kunnan riski lisääntyy vain murto-osan koko maan riskistä eli laskennallisesti (väkimäärien suhteessa) olisi odotettavissa yksi syöpä 2000 vuodessa. Toisin sanoen olisi 1% todennäköisyys, että 20 vuoden toiminta-ajan jälkeen tulisi yksi syöpä, ja 99% varmuudella Hämeenkyrössä ei tulisi yhtään syöpää.

Kehityshäiriöiden osalta määrällinen arvio on vaikeampi, koska nykyinen altistus voi olla niin pieni, ettei haittaa tule. Niinpä murto-osan muutos altistumisessa ei aiheuttaisi WHO:n kynnysarvon ylittymistä, eikä jätteenpoltolla siis luultavasti ole lainkaan dioksiinien aiheuttamia terveyshaittoja. Voi kuitenkin olla, että vaikutuksia sittenkin tulee nykyaltistuksella, mutta niitä ei vain ole voitu havaita. Joka tapauksessa muutos on hyvin pieni, vain murto-osa niistä kehityshäiriöistä, jotka nykyään mahdollisesti ovat dioksiinien aiheuttamia.

Dioksiinien osalta on huomioitava seuraavaa:

Dioksiinit leviävät laajalle alueelle ja aiheuttavat altistumista vain ravintoketjuun kulkeutumisen kautta.
- Hämeenkyröläiset altistuvat dioksiineille kutakuinkin samalla tavalla, vaikka polttolaitos rakennettaisiin jonnekin muualle.
Dioksiineja syntyy runsaasti kaatopaikoilla, jos jäte pääsee hallitsemattomasti palamaan.
Jätteenpolttodirektiivi on niin tiukka, että päästöt ovat pienemmät kuin energiantuotannossa - yksinkertaisesti siksi, että tavallsilta energialaitoksilta ei vaadita yhtä hyviä puhdistimia. (Tekniikka siis on olemassa, mutta hinta ratkaisee puhdistuksen tason).Needs editing

Definition

Causality

Data

Unit

cases/a

Formula

Result

Cancer: one case in 2000 years