Immigration assessment
- The content of this page are updated based on the Finnish page op_fi:Maahanmuuttoarviointi. Note that the Finnish page is larger, and this only contains the main points and topics under discussion.
| Main message: |
|---|
| Question:
This is an open assessment done in collaboration by the ministry of employment and the economy and Yhtakoytta-project. It aims to find actions to better use the local knowledge, networks and know-how of immigrants to help Finnish businesses become more international and increase their exports. The work is only beginning, and no actions have been yet identified. The assessment began in the beginning of March 2016, and by April we hope to have announced about the work widely enough for open participation to start producing ideas and views on the topic. The work will be completed by the end of June. |
Scope
Question
What concrete actions should be taken and why to advance those improvement goals listed in the report Innovaatiotalouden maahanmuuttopolitiikka (Raunio, May 2015[1] and that are also presented as a summary on this page under Aspects of innovation economy? Especially, how can the immigrants' local knowledge, networks and know-how be exploited to help Finnish businesses grow, become more international and increase export?
Participants
- Who are the desired participants for this assessment?
- Owner of the experiment: Ministry of Employment and the Economy (in charge: Sonja Hämäläinen)
- Moderator: National Institute for Health and Welfare (in charge: Jouni Tuomisto), Yhtakoytta-project
- Other desired participants:
- Economic experts: Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation, Sitra the Finnish Innovation Fund, VATT Institute for Economic Research...
- In charge of the integration of immigrants: Integration network, reception centre
- In charge of education: The Ministry of Education and Culture, municipal training consortiums...
- Yhtakoytta-project (OKFFI, Oxford Research)
- Prime Minister's Office
- National Institute for Health and Welfare
- Anyone can participate since this is an open assessment
Intended use and users
- What can the project's results be used for, and by whom?
- The Finnish Ministry of Employment and the Economy is the primary user. The goal is for the project's data to be used in choosing the right actions to get the most out of immigration.
- To better motivate users to participate we should describe different ways to use the data
- Other uses and users?
Scope
- How do we narrow down the the project in relation to time, geography, research question etc.?
- The target of this assessment are Finnish immigrants and their contribution to Finnish companies.
- Temporally, the focus is on the time before the immigrants are fully integrated to the society.
Criteria
- What criteria can we use in evaluating the usefulness of different political measures?
Effect on:
- Economy
- The development and profit of companies
- Welfare of immigrants
- Amount of welfare benefits needed
- ...
Implementation
- Timetable: the assessment will be carried out during March-June 2016.
- Tools: Online workbase Opasnet. Public forum Otakantaa.fi. Collaborative writing tool Hackpad.
- Otakantaa-page open until 15.5.2016
- Ease of access: All of the data can be accessed via any of the websites listed above. The main communication will happen through Opasnet on the Finnish page. Widgets are used to link to different sources.
- Language: The main language of the assessment is Finnish. The main parts of the assessment will be carried out also in English to include as many possible participants as possible. Some content (questionnaires, gallups, etc.) may be only available in Finnish.
Answer
The links in the following tables take you to pages that almost all are in Finnish.
| Action | Effects | Other |
|---|---|---|
| The government supports the hiring of immigrants by paying the social security costs for businesses when they hire immigrants as consultants. The government also pays some of the costs if the business hires an immigrant as an emloyee. | The govenment has to pay, but saves in unemployment benefits. Businesses get consultants familiar with foreign countries cheaper. Immigrants get jobs easier and integrate better into the Finnishh society. | It is hard for immigrants to find a good job in Finland. However, once they find a job, they are very satisfied with the job, the employer and co-workers. Otakantaa-sivuston keskustelu Be diverse or be dead |
| All unemployed are helped in finding a job within municipalities. This is done in cooperation with local businesses. Language education is arranged for the highly educated. | Hämeenlinnan sosiaalityön ja henkisen hyvinvoinnin palveluiden kehitämishankkeet,Työn Paikka, Työn Paikka työpaikat, Kielen osaaminen on edellytys työelämään | |
| Schools add teaching in intercultural interaction skills and foreign languages on all levels, because those are the ones most needed taught later in life. Especially in professional vocabulary in rare languages is often needed while working. | The language skills and cultural acceptance of all Finns increase, which causes employers to be bolder in meeting different cultures and hiring immigrannts. | Ulkomaalaiset työnantajan silmin -raportti |
| In job training, employment authorities emphasise how people with foreign background have to prepare to emphasise their special skills and basic know-how more than Finnish applicants. The farther culture the applicant is from, the more they have to convince the employer it is not a greater risk to employ them compared to a Finnish applicant. | Foreigners better learn to seek for jobs in the Finnish job market and thus find jobs more easily. | |
| Employers' views on hiring foreigners are monitored regularly. | ||
| Good practises for employment of foreigners are collected from different sources and spread collectively. | ||
| It is looked into whether by a radical change of increasing the support for families with children the same benefits could be achieved than with an active immigration policy, but with less effort and problems, and possibly by a lower cost. It seems in the light of immigration research that the first generation if immigrants won't integrate very well into work life anyway. Thus both action options take equally long before the retiring masses have been replaced in the workforce. | ||
| A model for the recruiting and know-how needs of employers is created and these needs are met with the know-how of immigrants. | OSUMA-hanke | |
| The foreigners graduating from Finnish universities are given more than a half a year to find a job in their field. | The people graduating ave the time to find a job, so the work force educated in Finland also stays in Finland instead of having to leave because of too strict a deadline. | We aducate |
| Action | Effects | Other |
|---|---|---|
| The significance of networking is emphasised to the foreign students studying in Finland. | Ulkomaalaiset työnantajan silmin -raportti | |
| Thesis and internship processes as part of university studies is developed in co-operation with local employers, immigrants wanting to become entrepreneurs are supported and the possibilities for immigrants to take part in further training and qualification programs and create more flexible personal study plans are increased. | OSUMA-hanke | |
| Universities aim at developing the job-hunting of especially foreign students. Some officials in for example recruiting services or student counselling specialise in it. Good practices are WHAT that professors and especially thesis supervisors could use to support the job-hunting of foreign students in the university with recommendations. | The foreigners graduating in Finland easier find a job here and thus are more likely to stay. | |
| In universities the education in foreign languages are tied to be a tight part of regional development through different work life projects and other cooperation, and this way offer international students possibilities for networking and to gather experience already during their studies. Practically this is done in the form of lectures, workshops, events and for example course in career planing and a guide for job-hunting. | Kansainväliset opiskelijat työllistyvät Suomessa helpommin ja mahdollisimman pian valmistumisen jälkeen. Kansainväliset opiskelijat ja heidän koulutukseensa laitettu panos pysyy paremmin Suomeessa ulkomaille menettämisen sijaan. | Pajatso-hanke, Pajatso-hankkeen loppuraportti |
| Opetusviranomaiset varmistuvat siitä, että kaikki Suomessa tutkintonsa suorittavat ulkomaalaiset saavan hyvän suomen kielen taidon eli pystyisivät käyttämään suomea työkielenään. | Suomessa valmistuvien suomen taso on parempi, jolloin työllistyminen on helpompaa ja suurempi osa jää Suomeen töihin. | Ulkomaalaiset työnantajan silmin -raportti |
| Lisätään yhteistyötä yritysten ja oppilaitosten välillä. Luodaan rekrytointikanava, joka hyödyttää niin opiskelijoita (sekä ulkomaalaisia että suomalaisia) kuin työnantajiakin. | Ulkomaalaisten opiskelijoiden on helpompi löytää töitä, jolloin he jäävät todennäköisemmin Suomeen valmistumisen jälkeen. | Ulkomaalaisten osaaminen hyödyksi Pirkanmaalla |
| Toimenpide | Vaikutukset | Muuta |
|---|---|---|
| Mediayritykset (käytännössä netti- ja sanomalehdet) palkkaavat maahanmuuttajia tekemään käännöksiä omalle kielilleen. | Lehti pystyy kasvattamaan levikkiään myös huonosti suomea puhuvien maahanmuuttajien keskuuteen. Maahanmuuttajat saavat aivan uudenlaista tietoa asuinpaikastaan ja suomalaisesta kulttuurista, ja siten integroituvat nopeammin osaksi yhteisöä. Kääntäjien suomen kielen osaaminen kohenee merkittävästi. | Myös esimerkiksi kunta voisi tukea käännöstoimintaa. Kääntäjäryhmä Hämeen Sanomissa |
| Maahanmuuttajia palkataan töihin. | Kansainvälienen osaaminen ja kielitaito lisääntyy yrityksessä. | Ulkomaalaisten oman maan osaaminen ja kielitaito on kansainvälisille yrityksille hyödyllistä ja ulkomaalaisten palkkaaminen lisää vientiä työntekijän kotimaahan n. 1-3 prosentilla. Ylipäätään ulkomaalaisista työntekijöistä on hyötyä yritykselle. He lisäävät esimerkiksi innovaatiivisuutta. Maahanmuutosta vetoa vientiin, Yrityksen monimuotoisuudella kaikki voittavat, Delmi: Migration och företagens internationalisering |
| Toimenpide | Vaikutukset | Muuta |
|---|---|---|
| Järjestetään jo jonkin verran suomea puhuville korkeakoulutetuille maahanmuuttajille suomen kielikursseja esimerkiksi alakohtaisen sanaston opetteluun. | Korkeakoulutetut oppivat suomea paremmin ja pystyvät helpommin löytämään töitä ja työskentelemään Suomessa. Työnntajille avautuu aivan uusi korkeasti koulutettujen ihmisten työvoimajoukko, joka puhuu suomea ja ymmärtää vieraita kulttuureja ja kieliä. Maahanmuuttajien osaaminen saadaan paremmin käyttöön. | Koulutusta kokeiltiin Korkea-hankkeessa 12 viikkoa, 12 tuntia viikossa. Tulokset olivat positiivisia, mutta kehitettävää on vielä. Olennaista koulutusta järjestettäessä on esimerkiksi, opetetaanko maahanmuuttajille kirja- vai puhekieltä, jotka eroavat suomessa merkittävästi. Korkea-hanke |
| Rekrytoidaan ulkomailta ihmisiä työvoimapulasta kärsiville aloille. Lähtömaan koulutuksen avulla koulutetaan ulkomaalaisia jo kotimaassa puhumaan suomea ja toimimaan Suomen työelämässä, jotta Suomeen muutettaessa pääseminen mukaan työelämään tapahtuu mahdollisimman sujuvasti. Työnantajille annetaan myös mahdollisuus käydä tapaamassa tuleviaa työntekijöitä lähtömaassa. Työntekijöiden saavuttua heistä pidetään huolta ja yritetään helpottaa Suomeen asettumista mahdollisimman paljon. | Työnantajat ja koko alue hyötyy, kun työvoimapulasta kärsivät yhteiskunnan toiminnan kannalta tärkeät alat saavat lisää nuorta työvoimaa suomalaisen kantaväestön vanhentuessa ja eläköityessä. | Lähtömaan koulutuksesta on saatu MOK-hankkeessa hyviä kokemuksia. Maahanmuuttajien osaaminen käyttöön -hanke, Kyselytutkimus ulkomaalaisesta työvoimasta Itä-Suomalaisille yrityksille Uutiskirjeet: 2/2012, 3/2012, 4/2012, syksy 2013, 2014. Onnistuneita rekrytointitarinoita. |
| Järjestetään tapahtumia, joissa kansainvälisistä työntekijöistä kiinnostuneet työnantajat ja maahanmuuttajataustaiset työnhakijat kohtaavat. | Maahanmuuttajat löytävät helpommin töitä ja työnantajat löytävät helpommin kansainvälisesti suuntautunutta työvoimaa. Työttömyys vähenee. | Kuopiossa syksyllä 2013 järjestetty KV-kohtaamo keräsi paikalle lähes sata kansainvälistä osaajaa ja yritysten edustajaa. Maahanmuuttajien osaaminen käyttöön -hanke, Kyselytutkimus ulkomaalaisesta työvoimasta Itä-Suomalaisille yrityksille Uutiskirjeet: 2/2012, 3/2012, 4/2012, syksy 2013, 2014. Onnistuneita rekrytointitarinoita. Twinkle |
| Jotta työyhteisöt voisivat hyödyntää heillä töissä olevien ulkomaalaistaustaisten henkilöiden osaamista täysimääräisemmin, heidän tulisi tietää henkilökuntansa taustoista enemmän. Työnantajien tulisi liittää henkilöstötilinpäätöksiin (ks. esim. Ahonen 2000, Eronen 1999) omaksi osakseen moninaisuuden johtamisen tai esimerkiksi tässä tutkimuksessa käytetyistä väitteistä edelleen kehitetyt mittarit, joiden avulla ulkomaalaisten työhönottoon ja työssäoloon liittyviä seikkoja seurattaisiin säännöllisesti työpaikoilla. | Ulkomaalaiset työnantajan silmin -raportti | |
| Työnantajat huomioivat henkilöstön osaamisen kehittämisessä Suomessa jo olevan ulkomaalaistaustaisen henkilöstön tai tekevät koko työyhteisölle näkyvämmäksi varsinkin omalla työpaikalla olevan ulkomaalaistaustaisen henkilöstön osaamisen, jotta heidän osaamisensa tulisi paremmin organisaatioiden hyödyksi. Ulkomaalaistaustaisilla olisi varmasti uusia näkökulmia tarjottavanaan. | ||
| Jos työyhteisöön on tarpeen luoda aktiivinen rekrytointipolitiikka, sitä luotaessa huomioitaisiin omana näkökulmanaan Suomessa jo olevien ja täällä tutkintonsa suorittaneiden rekrytointi. | ||
| Työyhteisöt huomioivat paremmin myös ulkomaalaistaustaisten erityistarpeet henkilöstöön liittyviä prosessejaan kehittäessä. | ||
| Maahanmuuttajien kielitaitoa tuetaan, ja virallisiin kielitaitovaatimuksiin suhtaudutaan rennommin. | Maahanmuuttajien kielitaito ja siten työvalmiudet paranevat, ja töitä löytää helpommin, kun joka paikassa ei vaadita täydellistä kielenhallintaa. | We aducate |
| Kehitetään keinoja tunnistaa turvapaikanhakijoiden osaaminen suhteessa suomalaiseen koulutukseen. | Turvapaikanhakijat saavat todistuksen osaamisestaan ja löytävät helpommin töitä. Heidän osaamisensa saadaan paremmin käyttöön yhteiskunnassa, kun tiedetään, mitä se on. Turvapaikanhakijoille koulutusta järjestävät saavat paremman kuvan lähtötasosta. | Metropolia AMK on perustanut alkuvuodesta 2016 arviointi- ja näyttökeskuksen turvapaikanhakiojoiden tekniikan alan osaamisen tunnistamiseksi. Toimintaa on tarkoitus laajentaa myös koskemaan elinkeinoelämän tarpeista käsin perusteltuja koulutusaloja, esimerkiksi sosiaali- ja terveysalaa yhteistyössä Jyväskylän yliopiston kanssa. Turvapaikanhakijoiden ammattiosaamisen tunnistaminen, arviointi- ja näyttökeskus Metropoliaan. CIMO: Kansainvälinen osaaminen tulisi hyödyntää paremmin |
| Luodaan toimintamalli, jolla autetaan maahanmuuttajia löytämään töitä yrityskontaktien avulla ja löytämällä piilotyöpaikkoja. Jokaista autetaan yksilöllisesti, ja autetaan myös työnhaun käytännön asioissa, kuten tarvittavien työelämän lupakorttien hankinnassa. Autetaan myös alkuun uudella työpaikalla. | Triangeli-projekti | |
| Ulkomailta ihmisiä rekrytoitaessa järjestetään lähtömaakoulutusta, joka pitää sisällään sekä kieliopintoja että yleistä tutustumista Suomen kulttuuriin ja työskentelyyn Suomessa ja tulevassa työpaikassa. Jatketaan koulutusta vielä Suomeen muutonkin jälkeen koko työyhteisössä. | Auttaa maahanmuuttajia sopeutumaan nopeammin Suomessa työskentelyyn, kun pohjatietoa ja kielitaitoa löytyy jo ennen maahan tuloa. Koko työyhteisön koulutuksella maahanmuuttajat saadaan tiiviiksi osaksi työyhteisöä. | Ihmiset otetaan huomioon ihmisinä, ei vain lisäarvon tuottajina. Rahoitusta pitää tulla muualtakin, kuin ulkomaalaisia töihin haluavalta työnantajalta, esimerkiksi ESR- tai muiden projektien kautta. Työhön Suomeen? Tutkimus työperusteiseen maahanmuuttoon liittyvistä koulutusperusteista |
| Järjestetään koulutusta, jolla jo Suomessa asuvat ulkomaalaiset saataisiin mukaan työelämään, ei vain suoraan ulkomailta rekrytoidut työnekijät. | Työhön Suomeen? Tutkimus työperusteiseen maahanmuuttoon liittyvistä koulutusperusteista | |
| Perustetaan paikallisten kauppakamareiden ja elinkeinoyhtiöiden kanssa paikallisten maahanmuuttajien osaamisesta tietokanta, ja siihen vapaaehtoisesti osallistuneiden osaamista voisi konsulttipalveluna tarjota kansainvälisiin markkinoihin pyrkiville yrityksille. Tietysti yritykset voisivat myös palkata näitä ihmisiä omaksi työntekijäksi. | Kansainvälisiksi haluavat yritykset saavat arvokasta tietoa kohdemaansa kulttuurista, yhteiskunnasta ja kielestä. Maahanmuuttaja saa helpommin töitä, vaikkakin ehkä vain konsulttina. | Otakantaa-keskustelu |
| Lähetetään maahanmuuttajat kouluihin kertomaan omasta kulttuurista, kielestä ja tavoistaan. Näin nuoret saisivat ensikäden tietoa muista kulttuureista ja muusta maailmasta, jolloin nykyisin tärkeä kansainvälinen yhteistyö on myöhemmällä iällä luontevampaa. | Otakantaa-keskustelu | |
| Pyydetään maahanmuuttajia mukaanhistoriallisen tutkimuksen tekemiseen, syöttämään omankielistään käsin kirjoitettua tekstiä elektroniseen muotoon. Tämä on huomattavasti helpompaa niille, jotka puhuvat tätä kirjoitettua kieltä. | Jos käynnissä oleviin hankkeiseen (Helsinki, Jyväskylä) saataisi kymmenen natiivia puhujaa syöttämään tekstiä, tehokkuus paranisi kaikilla aineiston parissa työskentelevillä sekä nyt että tulevaisuudessa. | Käsinkirjoitetut lähteet tuottavat melkoista päänvaivaa tutkijoille, joten tekstien editoiminen e-muotoon auttaisi kaikkia näiden parissa työskenteleviä. Suomessa heitä on kourallinen, mutta Euroopassa jo satoja. Työ itsessään ei eroa esimerkiksi sukututkijoiden tekemästä kirkonkirjojen syöttämisistä tietokantoihin. Lähtökohtaisesti kieltä taitava kykenee työhön, ja vain puutumista vastaan joutuu näkemään vaivaa. Otakantaa-keskustelu |
| Opitaan paremmin tunnistamaan kansainvälisyyden kautta saatu piilotettu osaaminen. | Saadaan palkattua parhaita mahdollisia ihmisiä töihin, kun ihmisten kaikki osaaminen tunnistetaan vain virallisen osaamisen sijaan. Ihmiset osaavat paremmin kertoa omasta osaamisestaan, jos työnhakija tunnistaa myös oman piilotetun osaamisensa. | Kielitaito, kulttuurinen tieto ja suvaitsevaisuus osataan jo tunnistaa merkkeinä kansainvälisestä osaamisesta, mutta siihen liittyvät uteliaisuus, tuottavuus ja sitkeys jätetäänn usein huomiotta. Työnantajat ja työnhakijat eivät osaa tuoda esiin tätä hyvinkin tärkeää puolta kansainvälisyydestä, joten niitä kutsutaan piilotetuksi osaamiseksi. Nämä osaajat ovat niitä, joita tarvitaan nykyajan ja tulevaisuuden muuttuvassa maailmassa. Piilotettu osaaminen |
| Toimenpide | Vaikutukset | Muuta |
|---|---|---|
| Ennen työnhakua ulkomaalaistaustainen työnhakija pyrkii verkostoitumaan suomalaisten kanssa kaikin keinoin ja tutustumaan heihin sekä pyytämään heitä suosittelijoikseen. Suositukset merkittään näkyviin jo hakemuskirjeisiin. | Ulkomaalaisten on helpompi saada työtä, kun joku suomalainen ja siten työnantajien silmissä luotettavampi suosittelee häntä töihin. | Esimerkiksi opinnäytetyöohjaajat tutustuvat opiskelijan tapaan työskennellä pidemmän ajan kuluessa. Opintojen ohjaajat voisivat olla toisenlaisesta näkökulmasta ulkomaalaistaustaista tuntevia henkilöitä. Molemmat voisivat olla varteenotettavia suosittelijoita ensimmäisen työpaikan saamiseksi. Ulkomaalaiset työnantajan silmin -raportti |
| Ulkomaalaistaustainen työnhakija koostaa itselleen mahdollisimman monipuolisen portfolion ja ottaa sen mukaan haastatteluun tai liittää työnäytteen jo hakemukseensa. Hän valmistautuu näyttämään haastattelussa konkreettisesti, mitä osaa. Stereotypian sanoin: suomalainen ei usko ennen kuin näkee. | Ulkomaalaistaustaisen työnsaanti helpottuu, kun hän on valmistautunut sopivalla tavalla suomalaisen haastatteluun. | Ulkomaalaiset työnantajan silmin -raportti |
Rationale
Contents of action suggestions
A good action suggestion whould include an answer to the questions below. Of course you can also suggest an idea, even if everything wasn't yet known. Rough estimates are allowed, but they should be mentioned to be such.
- Content of the action: what will be done?
- Who makes the decision about the action adnwho implements it?
- What is a realistic schedule for implementing the action?
- How much will it cost and who will pay?
- What use is the action to
- different agents (business, immigrant, economy, customer...)
- different goals (economical, health related, social, welfare effects..)
- What research knowledge or reports there are about carrying out the action or its impacts?
Topics
At least the following topics should be examined:
- Foreign students and PhD candidates and getting them to Finland
- Surveying and using the knowledge and know-how of asylum seekers.
- Employment of asylum seekers.
- Using the immigrants' know-how of their to develop their native countries' societies and crisis control through export of innovations.
- Is there this kind of export currently in Finland? Could there be and what would it be?
Aspects of innovation economy
Quite quickly it was discovered innovation economy is a good topic. The point of view was chosen to be the development of innovation economy and the related question: what concrete actions should be done to further these goals and why? The report Innovaatiotalouden maahanmuuttopolitiikka[1] (Immigration policy of innovation economy) includes the following development goals:
- The emphasis in the actions of immigration policy is in the immigration of students instead of immediate work-based immigration.
- Within local development projects and the developer networks created the immigrants are activated to further entrepreneurship and innovation activity and different related communities are put up.
- The activating of already working immigrant organisations and communities that have the potential to work to strengthen and internationalise local business and innovation activity. Especially the community's knowledge of the markets, culture and networks of their country of origin. Developing the communities and activity is sensible to anchor to already existing development projects and the developers' work.
- The development of practises with which immigrants are better involved in innovation and business.
- The search for operation models to involve the immigrant in especially difficult situations (f.ex. asylum seeking youth) in innovation and business.
- The expansion of multilingual company counselling services especially aimed for immigrants from Helsinki to other cities and the enhancement of the process.
- The examination of the possibility to create an attractive residence permit program or some other immigration political tool to draw entrepreneurs fo Finland from outsude the EU.
- The strengthening of the role of business and immigrants representing business in local developer networks.
- The national development of mentoring and a support network is implemented as part of the local developer networks, which gather together the mentoring programs in the area and furhter develop them.
- The establishment of an international house including an office with all services available in cooperation with national operators, cities, universities, companies and immigrant organisations (developer network).
- The composing of national participatory operational program for innovation politics and defining the operators responsible for carrying it out on national and local level.
Choosing the question
The qualitative and quantitative success of an open assessment requires a sufficient amount of participation motivation and incentive. Useful things are the open assessment's target's, meaning the decision's, effect and significance, and a real opportunity to participate and influence the outcome. If the assessment seems like apparent inclusion, it can put a permanent unconvincing label on the method. There can be a simplifies process chart to show the participators how the assessment relates to decision making.
From the point of vies of the Yhtakoytta-project it is important to try in practise an open impact assessment about a complicated decision, and for this immigration is a fitting topic. The ministry of employment and the economy was given a lot of the power to define the research question to serve their needs. The important criteria were the following:
- The answer has to have a connection to actual decision making process, so people will be motivated to aprticipate.
- Getting the answer and doing the assessment will take a while, so it has to be connected to a phase in the decision making process reached in the near future (3-6 months)
- From the point of view of gathering information, the more open questions and unknown information to find out there are, the more the owner of the experiment will get out of it.
- A good question can be about a topic so new that within the govermnet and the known stakeholders there is no easily accessible expert knowledge. A good question can also be about a topic so complicated a normal hearing and opinion requesting procedure might not comprehensively reach all points of views.
See also
| Moderator:Jouni (see all) |
| This page is a stub. You may improve it into a full page. |
| Upload data
|
References
----#: . Add the commenting tool here. --Jouni (talk) 14:23, 21 March 2016 (UTC) (type: truth; paradigms: science: comment)