Talk:Climate change policies and health in Kuopio

Liikenne ja maankäyttö -palaveri 29.11.2012

• Aika: to 29.11.2012 klo 09:00-10:45
• Paikka: Kokoushuone 4, Valtuustovirastotalo, Suokatu 42, 70110 KUOPIO

Läsnä:

• Marjo Niittynen, Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos
• Arja Asikainen, Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos
• Jouni Tuomisto, Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos
• Tapio Kettunen, Kuopion kaupunki, Energiatehokkuushanke
• Erkki Pärjälä, Kuopion kaupunki, Ympäristönsuojelutoimisto
• Mikko Savastola, Kuopion kaupunki, Ympäristönsuojelutoimisto
• Mervi Heiskanen, Kuopion kaupunki, Kunnallistekniikan suunnittelu
• Pauli Sonninen, Kuopion kaupunki, Asemakaavoitus
• Kaisa-Mari Immonen, Kuopion kaupunki, Strateginen maankäytön suunnittelu

Asiat:

Kokouksessa esiteltiin URGENCHE- hanke ja sen taustat ja tavoitteet. Tämän jälkeen keskusteltiin liikenteen ja maankäytön päästövähennysmahdollisuuksista Kuopiossa sekä päätettiin mitä asioita liikennettä ja maankäyttöä koskevaan päästövähennysskenaarioon otetaan mukaan.

Maankäyttö ja liikennesuunnittelu: Kaisa-Mari Immonen selvittää onko loppuvuoden aikana mielekästä tilata päivitystä ennusteelle liikenneverkosta (2020/2025/2030?). Jos tämä tehdään, siitä saadaan URGENCHE-hankkeeseen ennuste liikennemääristä ja sitä kautta leviämismallien avulla arviot ilmansaasteista (PM-pitoisuudet), melusta ja näille altistumisesta. Tämä vastaisi varsin hyvin työpaketissa WP 5 Urban Traffic esitettyihin datapyyntöihin. Ympäristönsuojelutoimistolla on mahdollisuus rahoittaa työtä tämän vuoden budjetista, mutta päätös asiassa pitää tehdä nopeasti.

Liikenteen biopolttoaineet: Jos liikenneverkon päivitystä ei tehdä, varasuunnitelma on se, että arvioidaan liikenteen biopolttoaineiden käytön lisäämisen vaikutuksia (muutokset liikenteen päästöissä -> altistuminen). Tämä on liikenneverkon ennusteen päivittämiseen verrattuna teoreettisempi vaihtoehto.

Raideliikenne: Todettiin, että Kuopiossa on aika vähän asukkaita raideliikenteen lähettyvillä. Näillä näkymin raideliikenne ei näytä kannattavalta, vaikka asutusta tulevaisuudessa keskitettäisiinkin radan lähelle. Kuopiosta pohjoiseen on vain yksi raide, mikä myös vaikeuttaa paikallisen raideliikenteen aloittamista. Mahdollisuus paikallisen raideliikenteen aloittamiseen pidetään kuitenkin jollain tasolla mukana kaupungin suunnittelussa. Kaupunki ei kuitenkaan lähde tässä vaiheessa rahoittamaan aiheeseen liittyviä hankkeita.

Yleistä/muuta: Todettiin, että kaavoitusta ja liikennesuunnittelua on totuttu tekemään pitkälti yksityisautoilun ehdoilla. Tarvitaan kulttuurin muutosta, että pyöräilyn, kävelyn ja joukkoliikenteen asiaa huomioitaisiin suunnittelussa nykyistä voimakkaammin. Toisaalta esimerkiksi uusi kävelykeskusta tulee edistämään kävelyä ja pyöräilyä.

Maankäyttöön ja liikenteeseen liittyen on eri tahoilla ajatuksia ja suunnitelmia, jotka eivät välttämättä ole lähellä toteutumista, mutta jotka voivat olla URGENCHEN kannalta mielenkiintoisia. Näiden osalta voidaan URGENCHE-hankkeessa tehdä arviointeja, jotka antavat tietoa toteuttamisen seurauksista tai toteutusvaihtoehtojen eroista.

Joukkoliikenne kilpailutetaan huomattavasti nykyistä laajemmin ensi vuoden aikana. Kuopiossa joukkoliikenteen käyttäjämäärissä on ollut 4-5 % kasvua tänä vuonna.

Rakennusten energiatehokkuus -palaveri 4.12.2012

• Aika: ti 4.12.2012 klo 13:00–14:45
• Paikka: Kokoushuone 4, Valtuustovirastotalo, Suokatu 42, 70110 KUOPIO

Läsnä:

• Marjo Niittynen, Terveyden ja Hyvinvoinnin Laitos
• Arja Asikainen, Terveyden ja Hyvinvoinnin Laitos
• Jouni Tuomisto, Terveyden ja Hyvinvoinnin Laitos
• Virpi Kollanus, Terveyden ja Hyvinvoinnin Laitos
• Matti Jantunen, Terveyden ja Hyvinvoinnin Laitos
• Tapio Kettunen, Kuopion kaupunki, Energiatehokkuushanke
• Erkki Pärjälä, Kuopion kaupunki, Ympäristönsuojelutoimisto
• Mikko Savastola, Kuopion kaupunki, Ympäristönsuojelutoimisto
• Jorma Takkinen, Kuopion Energia

Asiat:

Kokouksessa esiteltiin URGENCHE- hanke ja sen taustat ja tavoitteet. Tämän jälkeen keskusteltiin rakennusten energiatehokkuuteen liittyvistä päästövähennysmahdollisuuksista Kuopiossa sekä päätettiin miten edetään tätä asiakokonaisuutta koskevan päästövähennysskenaarion kanssa.

Rakennusmääräykset Uudet rakennusmääräykset ovat sen verran tiukkoja, että Kuopiossa ei ole mahdollista eikä mielekästä velvoittaa toimimaan näitä määräyksiä tiukemmin.

Rakennuskanta ja energiankulutustiedot

Selvitetään seuraavat asiat kaupungin rakennusvalvonnasta:

• 1. Paljonko rakennuskannasta poistuu rakennuksia vuosittain (eri rakennustyypit)?
• 2. Paljonko tulee uutta rakennuskantaa vuosittain?
• 3. Kuinka paljon nykyisestä rakennuskannasta peruskorjataan vuosittain?

• Hankkeen hallussa olevista tietokannoista (energiankulutukset, rakennuskanta) yritetään laatia muutaman kymmenen kiinteistön kattava otos, jossa saadaan yhdistettyä erilaisten ja eri-ikäisten rakennustyyppien energiankulutukset yksittäisiin rakennuksiin. Mikäli tämä ei onnistu riittävän hyvin, keskustellaan Kuopion Energian kanssa mahdollisuudesta saada tarkempia tietoja kiinteistöjen energiankulutuksesta niin, että yksittäisten asiakkaiden tietoja ei tarvitse paljastaa.

• Erilaisten rakennusten energiankulutuksista ennen ja jälkeen peruskorjauksen saadaan tietoa Kuopion kaupungin tilakeskuksesta.

• Näiden tietojen (rakennuskannan muutokset, kiinteistöjen energiankulutukset, peruskorjausten vaikutus) avulla voidaan kehittää hankkeen mallia ja saada arvioita rakennusten energiatehokkuuden mahdollisuuksista päästövähennyksissä sekä energiatehokkuuden parantamisen vaikutuksista muihin hankkeessa mukana oleviin asioihin.

Muuta

• Kiinteistöjen energiatehokkuuden parantamisessa on selkeää potentiaalia koulutuksen ja tiedottamisen kautta. Isännöitsijöiden, kiinteistönhoitajien ja kiinteistöjen käyttäjien on mahdollista vähentää kiinteistöjen energiankulutusta tekemällä järkeviä hankintoja, kunnossapidon ja säätöjen avulla sekä oikeiden käyttötottumusten kautta. Näiden avulla arvioidaan saavutettavan keskimäärin 10 % vähennys energiankulutuksessa.

• Energiantuotannon (keskitetty lämmön ja sähkön yhteistuotanto) ja Kuopion kaupungin CO2-taseen näkökulmasta sähkönkulutukseen liittyvät energiatehokkuustoimet ovat ensiarvoisen tärkeitä erityisesti niissä kiinteistöissä, jotka ovat kaukolämmityksessä.