Morality game

This page is a knowledge crystal of subtype method. The page identifier is Op_en4752
Moderator:Jouni (see all)
This page is a stub. You may improve it into a full page.
Upload data {{#opasnet_base_link:Op_en4752}}

Morality game is a method for developing moral rules for a group. It is based on one-person-one-voice principle and ignoring any claims about universal moral norms as a basis for moral rules.

  1. Pelin tarkoituksena on kehittää johdonmukaisia moraalinormistoja yhteisöille.
  2. Pelissä normistojen rakentamiseen käytetään tieto-olioita eli alkioita, joita itse-organisoituneet joukot kuvaavat trialogian mukaisesti.
  3. Kukin alkio on kysymyksen ja siihen esitettyjen vastausten pareja. Avoimen arvioinnin viitekehyksessä alkioita kutsutaan muuttujiksi ja esitettyjä vastauksia hypoteeseiksi. Alkiot voivat liittyä toisiinsa relaatioiden (esimerkiksi syy-seuraussuhteiden) kautta.
  4. Kysymykseen vastaukseksi esitetty hypoteesi on pätevä ellei sitä ole pätevästi vastustettu.
  5. Alkioita on kahdenlaisia: tosiasioita ja arvoja. Tosiasiat käsittelevät sitä, miten asiat ovat. Tosiasioiden pätevyyden tutkimisessa lähtökohtana ovat havainnot.
  6. Arvot käsittelevät sitä, miten asioiden pitäisi olla. Arvojen pätevyyden tutkimisessa lähtökohtana ovat yksittäisten ihmisten mielipiteet. Kaikki mielipiteet ovat lähtökohtaisesti samanarvoisia, eikä niiden taustavaikuttimille saa antaa pelissä merkitystä, vaikka niiden ymmärtäminen usein onkin hyödyllistä ja niistä keskustelu suotavaa. Esimerkiksi jos kaksi henkilöä jakaa mielipiteen että tappaminen on kiellettyä, heidän mielipiteensä pelissä ovat identtiset vaikka toinen perustelisi sitä universaalisella jumalallisella ilmoituksella ja toinen sanoisi: "Emmä tiiä miks, musta vaan tuntuu siltä." Jos mielipidettä yritetään perustella tosiasioilla, perusteluja käsitellään tosiasioina. On esimerkiksi mahdollista esittää hypoteeseja siitä, mitä mieltä muut ovat.
  7. Tosiasioita ja arvoja koskevien hypoteesien pätevyyttä arvioidaan lähtökohtien (tosiasioilla havainnot, arvoilla mielipiteet) sekä avoimen kriittisen päättelyn kautta eli täsmällisemmin sanottuna käyttämällä tieteen menetelmää ja avointa arviointia.
  8. Tosiasioiden tulee olla keskenään johdonmukaisia kaikkialla.
  9. Arvojen tulee olla keskenään johdonmukaisia ja sovellettavissa jonkin yhteisön sisällä. Tätä yhteisön sisällä pätevää arvojen johdonmukaista kokoelmaa kutsutaan moraalinormistoksi.
 10. Moraalinormiston ei tarvitse olla johdonmukainen jonkin toisen yhteisön normiston kanssa, ellei näillä ole sellaisia yhteisiä jäseniä, joita molemmat normistot koskevat. Esimerkiksi sotilailla, lääkäreillä ja poliiseilla voi olla erilaiset normit siitä, millaisissa tilanteissa ja miten on sallittua puuttua toisen henkilön fyysiseen koskemattomuuteen, Yksi henkilö voi kuulua kaikkiin ryhmiin, mutta tietyssä tilanteessa hänellä voi olla vain yksi näistä rooleista, joten nämä normistot eivät ole tämän takia ristiriitaisia. 

Personal moral beliefs are considered only as statements about what the moral beliefs of a person are. For example, if a person believes that it is wrong to kill a person, this is not taken as a universal moral norm. (Here, universal means that a norm exists independently of human individuals and their beliefs.) Instead, simply, the statement that this person thinks that it is wrong to kill a person is considered valid. If a similar statement applies to everyone in a group, these statements can be used as practical guidance to deduce what actions the group is willing to accept or not accept. Whether there actually exists universal moral norms about anything is something that open assessment does not attempt to solve.