Tekaisu

From Opasnet
Revision as of 11:18, 2 August 2012 by Mikko Pohjola (talk | contribs) (translation of the project summary in Finnish opasnet, half-way done)
(diff) ← Older revision | Latest revision (diff) | Newer revision → (diff)
Jump to navigation Jump to search
This page describes Tekaisu-project. A draft of the Tekaisu-method can be found from op_fi:Ympäristöstä aiheutuvien terveyshaittojen arviointi (in Finnish) and the detailed implementation plan of the Tekaisu-project (in Finnish) can be found from op_fi:Keskustelu:Ympäristöstä aiheutuvien terveyshaittojen arviointi.


TEKAISU (assessment of environmental health impacts into all planning and policy making) is a three year project (2012-2014), aiming to invoke such a change in societal decision making practices that environmental health knowledge and assessments (particularly open data and open assessments) would become systematically used as an intrinsic part of decision making. The project name Tekaisu refers to the fact that assessment of health impacts for the purpose of assisting e.g. municipal planning should not take months, but instead be quickly made, while still providing useful and scientifically sound knowledge to support the decision processes taking place within tight schedules. Tekaisu is a part of the social and health enterprise architecture work according to the Act on Information Management Governance in Public Administration. Enterprise architecture is a management system, which focuses on fitting actions and knowledge to supporting them.

Summary of the project:

  • Name of the project: TEKAISU
  • Project coordinator: Jouni Tuomisto, National Institute for Health and Welfare (THL)
  • Duration of the project: 2012-2014
  • Project participants: THL, Social and health ministry, Nordem Oy, City of Kuopion, Potentially also other municipalities.

Abstract

The aim of Tekaisu is to invoke such a change in societal decision making practices that environmental health knowledge and assessments (particularly open data and open assessments) would become systematically used as an intrinsic part of decision making. In order to achieve this main goal, there are five partial goals and work packages correspondingly:

  • 1) To develop knowledge based decision making and its theory (WP1),
  • 2) To prioritize actions to promote environmental health (WP2),
  • 3) To implement knowledge and tools for environmental health impact assessment into practice (TP3),
  • 4) To evaluate current legislation, its implementation and development needs in order to aid in achieving the main goal (TP4),
  • 5) To initiate development of practical policy making through pilot-cases and later in broader development projects (TP5).

In order to achieve these partial goals the work package will take up following tasks:

  • TP1 kartoittaa ja kehittää tietoon perustuvia päätöksenteon toimintatapoja ja testaa niitä käytännön päätöksenteossa. Työtä tehdään yhteistyönä käytännön päätöstilanteiden yhteydessä aluksi Kuopion kaupungin, myöhemmin myös muiden toimijoiden kanssa.
  • TP2 arvioi ympäristön terveysvaikutuksia Suomessa sekä priorisoi toimenpiteitä, joilla näitä haittoja vähennetään. Työ perustuu toisaalta tieteelliseen terveysvaikutusten arviointiin THL:n asiantuntijoiden voimin ja yhteistyössä STM:n muiden tutkimuslaitosten kanssa (SOTERKO), toisaalta mahdollisten toimenpiteiden kartoittamiseen ja hinnoitteluun.
  • TP3 tuottaa käytännön tukimateriaalia sekä työkaluja terveysvaikutusten arviointien tekemiseen ja testaa ja kouluttaa niitä käytännön tilanteissa eli todellisissa kunnallisissa päätöstilanteissa, jotka ovat valmistelussa vuoden 2012 aikana. Tämän kokemuksen avulla niitä kehitetään edelleen. Työ ei lähde liikkeelle tyhjästä, koska THL on tuottanut tällaista materiaalia ja työkaluja runsaasti kuluneen viiden vuoden aikana, ja vuoden 2011 aikana ne on saatu käyttökuntoon (esim. http://fi.opasnet.org). Tärkeimmät tuotettavat tukimateriaalit ovat yleistajuisen kirjan käsikirjoitus ja osakuvaus ympäristöterveydenhuollon kokonaisarkkitehtuurista.
  • TP4 kartoittaa nykyisen lainsäädännön ja toimeenpanon toimivuutta terveydensuojelun näkökulmasta. Kartoitus tehdään ministeriöiden voimin ja on osa hallinnon normaalia kehittämistä. Olennaista on tämän tuotetun tiedon (mm. YVAn toimivuuden arviointi) hyödyntäminen osana tätä hanketta.
  • TP5 hyödyntää muiden työpakettien kokemuksia ja menetelmiä, ja jalkauttaa terveysvaikutusten arvioinnin yhteiskunnalliseen päätöksentekoon Suomessa. Tämän työpaketin ensimmäinen vuosi menee toimintasuunnitelman laatimiseen muiden työpakettien kokemusten perusteella, ja varsinainen työ alkaa 2013.

Konkreettisina tuotoksina hanke tekee yleistajuisen kirjan käsikirjoituksen päätöksenteon tukemisesta tiedon avulla; kaksi artikkelia Ympäristö ja terveys -lehteen sekä yhden kansainvälisen tieteellisen artikkelin; päivitetyn kuvauksen tärkeimmistä ympäristöterveysongelmista Suomessa; käytäntökuvauksen Innokylän REA-työkaluun päätöksenteosta ja sen evaluoinnista; ja ympäristöterveydenhuollon kokonaisarkkitehtuurin kuvauksen hankkeen rajaukseen kuuluvan päätöksenteon osalta.

[[kuva:TVA-hankkeen organisaatiokaavio.png|thumb|550px|center|Tekaisu-hankkeen organisaatiokaavio. Työpaketista TP1 vastaa avoimesti kilpailutettava partneri, työpaketeista TP2 ja TP3 THL, työpaketista TP4 STM ja työpaketista TP5 STM yhteistyössä THL:n kanssa. Hankkeella on korkean tason seurantaryhmä ja lisäksi priorisointiryhmä ja TP1:n ohjausryhmä. Sulkeissa olevat ryhmien jäsenet ovat ehdotuksia, eikä niitä ole varmistettu.]]

Hankkeen taustalla on kaksi hallitusohjelmassa mainittua tehtävää, jotka tässä muodostavat toisiaan tukevan kokonaisuuden: terveydensuojeluohjelma, joka koostuu työpaketeista 2 ja 3 sekä osin työpaketista 1; sekä ympäristöstä aiheutuvien terveyshaittojen arvioinnin ottaminen osaksi kaikkea suunnittelua ja päätöksentekoa, joka koostuu työpaketeista 1, 4 ja 5. Hankkeen nimi Tekaisu viittaa siihen, että terveysvaikutusten arviointi esimerkiksi kunnallista suunnitteluprosessia varten ei saisi olla kuukausimäärien työ, joka kiireen takia jää tekemättä, vaan nopea tekaisu, joka tuottaa hyödyllistä ja tieteellisesti pätevää tietoa päätösprosessin tiukkojen aikapaineiden puitteissa.