Talk:Climate duel

Tieteen wikipedia voi pelastaa ilmastonmuutokselta

Ilmastonmuutoksesta puhutaan paljon, ja monenlaisia toimenpiteitä on käynnistelty uhkan torjumiseksi. Kuitenkaan maailman kasvihuonekaasupäästöt eivät vähene vaan lisääntyvät. Nykyiset toimet ovat siis tehottomia, ja tarvitaan jotain parempaa. Riittävän paljon parempaan päästäksemme on torjuntaan värvättävä koko yhteiskunta. Toimenpiteiden vaikutuksia on järjestelmällisesti tutkittava, ja kansalaisten on päästävä vaikuttamaan sekä ilmastonmuutoksen torjunnan suunnitteluun että toteutukseen.

Jotta ilmastonmuutoksen torjunta lainkaan onnistuisi, on päästöt puolitettava niin lyhyessä ajassa, että sitä on vaikea edes kuvitella. Tilanne on sama, kuin jos ihminen juoksisi täyttä vauhtia ja äkkiä näkisi edessään tiiliseinän parin metrin päässä. Olisi tehtävä nopeita, rajuja ja - toivottavasti - hallittuja liikkeitä.

Ihmiskunnan aivot eli poliitikot ovat selvästi valmiustilassa ja lähettävät hermoimpulsseja lihaksille, jotta ne alkaisivat torjua törmäystä. Myös tutkijat eli ihmiskunnan aistit lähettävät aivoille tietoa siitä, mitä edessä näyttää olevan ja mitä muutoksia nyt jo on tunnettavissa.

Mutta tiiliseinän väistämiseen ei riitä, että näkee sen tulevan ja osaa sätkytellä lihaksia. Ihmiskunnalla ei ole valmiiksi harjoiteltuja liikeratoja nykytilanteeseen. Meidän on ilman kokemusta arvioitava ja ennustettava, miten mikäkin väistö-, hidastus- ja suojausliike auttaisi kokonaisuuden ja lukuisten yksityiskohtien kannalta.

Niinpä tutkijoiden on paljon enemmän tutkittava päätösten vaikutuksia, ei vain ilmastoa yleensä. Ja poliitikkojen on perehdyttävä tieteeseen tehdäkseen oikeat, ei vain oikealta tuntuvat, päätökset.

Nykyinen Kioton päästökauppasopimus on liian heikko. Uuden sopimuskierroksen toivotaan päättyvän joulukuussa Kööpenhaminassa. Nytkin arkaillaan keskustella isoista asioista, kuten pitäisikö sittenkin harkita päästökaupan sijasta hiiliveroa. Ironista on, että tämäkin kysymys lienee jo vanhentunut: välttämättömiin vähennyksiin pääsemiseksi tarvitaan todennäköisesti molempia. Nykyinen päätöksenteko ei siis pysy ilmastonmuutoksen vauhdissa, ja tilanne huononee.

Päätöksentekoprosessiin on tuotava selvästi vahvemmin kolme asiaa. Ensinnäkin päätökset on arvioitava etukäteen, järjestelmällisesti, nopeasti ja tieteen kriteerein. Toiseksi asiat on avattava jäsennetylle keskustelulle, joka pilkotaan yksityiskohtaisiin ja täsmällisesti määriteltyihin kysymyksiin. Kolmanneksi tähän keskusteluun on päästettävä mukaan kuka tahansa, ja kaikki tieto on saatava kaikkien nähtäville.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa (THL, www.thl.fi) olemme kehittäneet menetelmiä juuri tällaisten monimutkaisten yhteiskunnallisten asioiden arviointiin. Ylläpitämämme Opasnet-sivusto (www.opasnet.org) on tietääksemme ainoa, joka on rakennettu nimenomaan toteuttamaan järjestelmällisesti nuo kolme ehtoa kriittisyydestä, keskustelevuudesta ja avoimuudesta. Opasnetissä tietoa, näkemyksiä ja toimintaideoita kerätään ja jäsennetään suoraan osaksi päätöksentekoa palvelevia arviointeja. Niinpä kuka tahansa voi ratkaista yhteisiä ongelmia - ajatuksen kantavuus ratkaisee, ei titteli.

Noita kolmea periaatetta on helppo kannattaa yleisellä tasolla, mutta mutta niiden vaikutus politiikantekoon on suurempi kuin luulisi. Toimintatavassa yhdistyvät tieteellinen perusteellisuus, journalismin kriittisyys ja kansalaisaktivismin idearikkaus. Poliittiset ehdotukset joutuvat armottomaan ja yksityiskohtaiseen tarkasteluun, joka ei ole minkään yksittäisen tahon hallinnassa. Näin pitää ollakin. Ilmastonmuutos on liian vakava asia jätettäväksi yksin poliitikoille.

Opasnetin perustekniikka on sama kuin Wikipediassa. Se ei kuitenkaan ole tietosanakirja vaan joukkoyhteistyön alusta täsmällisten kysymysten käsittelemiselle. Wikipediassa ratkaisee neutraali asenne ja konsensushakuisuus. Opasnetissä eri näkemykset pannaan vastakkain; lopulta ratkaisee tieteellinen kritiikki, jossa voi vedota ainoastaan havaintoihin ja päättelyyn.

Opasnetissä tarkastellaan esimerkiksi Pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmää. Matkojen ja ajoneuvojen määrät, saastekuolemat, hiilidioksidipäästöt ja eurot ovat kaikkien nähtävillä ja arvosteltavissa. Kuka tahansa voi korjata virheitä, ja arvioinnin laskenta päivitetään nopeasti vastaamaan parempaa tietoa.

Yhteiskunnan arvot ovat ratkaisevia, kun arvioidaan jonkin politiikan hyvyyttä. Opasnetissä arvot sisällytetään osaksi arviointia, ja niitä tarkastellaan muiden asioiden tapaan tutkimuskohteina.

Avoimissa järjestelmissä pelkona on, että keskustelu rönsyilee liikaa ja leviää käsiin. Tähän asiaan on Opasnetissä erityisesti varauduttu pilkkomalla keskustelu riittävän pieniin osiin, jotta voidaan keskittyä yhteen täsmälliseen asiaan kerrallaan. Näyttöä pienen mittakaavan toimivuudesta jo on, mutta ilmastopolitiikan suuruisia haasteita ei ole vielä yritetty.

Olemme parhaillaan tekemässä arviointia ilmastopolitiikan terveysvaikutuksista kaupunkitasolla. Se toivottavasti antaa eväitä paikallistason päätöksentekoon. Yritämme myös herättää jäsentynyttä keskustelua erilaisista kansainvälisistä sopimusmekanismeista kuten päästökaupasta ja hiiliverosta. Nämä arvioinnit ja keskustelut palvelisivat onnistuessaan suoraan Kööpenhaminan prosessia.

Tiedon tuottaminen arviointeihin on erittäin tärkeää ja kiireellistä, ja siihen toivomme kaikkien apua. Mutta vielä tärkeämpää on lukea ja ymmärtää, mitä asiasta tiedetään sekä mitä tavoitellaan ja miten. On otettava kantaa. Valveutunut ja voimakastahtoinen kansa on se, mitä jokaisen poliitikon on lopulta kumarrettava.

Jouni Tuomisto, akatemiatutkija

Mikko Pohjola, tutkija

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Kuopio

Katso myös

• Vanhempi versio, jossa on mukana kommentteja ja parannusehdotuksia.
• Helsingin Sanomiin lahtenyt ensimmainen versio