Talk:Open policy ontology

Shared understanding

Jaettu ymmärrys pyrkii taistelwmaan muutamia ikiaikaiaia mutta nykyäänkin öolttavia ongel.ia vaataan. Typeryksillä on liikaa valtaa. He eivät ymmärrä päätöstwnsä vaikutuksia vaikka tä tieto olisi olemassa ja käytettävissä. Valta on liian keskittt yttä. Keskusvalta pyrkii syöttämään painetta asioista joissa euohonjuuritasoll omisi parempi näkemys. Kuiteenkin pitää muistaa että yhteistyö on yleensä ottaen ja myös laajassa mittakaavassa tietyin ehdoin hyödyllistä. Mkllä ehdoin? Kun mielipiteenmuodostus on monimuotoizta ja huomioisjbsidiariteetin.

Miten rakenteessa kuvataan eri ihmisten päässä olevat kokonaismallit? Silloin kun ne puhuvat tosiasioista ne kai painuvat osaksi muuttujia mutta kun ne puhuvat mahdollisesta tulevaisuudesta niin niitä on rajaton määrä eikä siksi yksi asia sulje toista pois kuten tosimaailmassa. Pitääkö siis määritellä missä universumissa asiat tapahtuvat ja ne sitten ovat sisäisesti koherentteja? Tämä ei liene mahdollista koska silloin kokonaisuus ei konvergoidu.

Entä jos ajatellaan että on tasan yksi tulevaisuus ja emmw vain tiedä millainen se on? Silloin voidaan rakentaa erilaisia teorioita jotka ovat sisäisesti kohefentteja mutta joista korkeintaan yksi toteutuu. Teofiat luhistuvat sitä mukaa kun aika kuluu ja ne muuttuvat todellisuuden kanssa epäyjteensopiviksi. Tässä versiossa teoriat ovat tiukemmin kiinni todwllisuudessa eivätkä mitään rinnakkaisuniversumeja. Tämä voisi toimia.

Miten se siis kuvataan. Tulevaisuuden kuvat ovat muuttujia jotka sijaitsevat ajallises0ti 'lähitulevaisuudessa" tai jossain muussa epämääräisesti rajatussa ajassa. Yksittäiset asiat voisi ryhmänä merdkata osaksi 'Mian skenaariota' jolloin niitä olisi helppo tarkastella kokonaisuutena.

Yksi asia on että tulevaisuuden asiat ovat stereotyyppejä jotka eivät sinänsä voi olla tosia koska ne kuvaavat ideaa pikemmin kuin tarkasti määriteltyä asiaa. Eli niitä ei voi falsifioida koska ne ovat luokkia ja vain instanssin voi falsifioida. Toisaalta luokkien kanssa operointi voi olla opetravaista joten ei aina tarvita instansseja.

Mitä käytännössä? Mian Herring stock tarkoittaa jotain ja Annukan vastaava jotain muuta. Näiden välinen yhteys pitäisi kuvata esim describes similar concept as. Tämä relaatio olisi kutsu ttöstää asiaa yhdessä ja pyrkkä kohti yhteistä, yleispätevää ja täsmällistä määrittelyä.

On pidettävä selvänä mikä prosessi on mikä. Samasta asiasta voi tulla useita versioita reaaliajan kuluessa. Näitä hoidetaan versionhallinnalla. Periaatteesssa uusin on aina paras ja vain poikkeustapauksessa pitää katsoa tai viitata vanhan version sisältöön. Git voisi olla käytössä tässä. Sitten on epämääräinen aikaulottuvuus jossa monet yleisiomiöt ovat. Ne sijaitsevan tarkemmi määrittelemättömässä nykyhetkessä tai tulevaisuudessa. Tämä on yleensä oletusarvo jos tarkkaa aikarajausta ei anneta mutta selvyyden vuoksi se voidaan myös määritellä aikaattribuuteilla. Versionhallinnassa voi tapahtua kaksi asiaa. Joko olio forkataan editointia varten ajatuksena yhdistää myöhemmin. Tai sitten huomataan että olio onkin järkevää jakaa osiin joilla on jakamisen jälkeen eri merkitys ja sisältö. Miten tämä ilmaistaan? On kai järkevää että vanha olio poistetaan nykykuvauksesta koska se ei enää sisällä ajankohtaista tietoa. Mutta pitääko forkkauksen lisäksi jäädä joku historiatieto siitä mikä tämä olio oli ennen kuin siitä tuli se mikä se on? Sikäli kyllä että koska olioilla on pysyvät urlit niin ajatus on että sen olion kysymys pysyy kutakuinkin samana ajassa. Tässähän kyse on käytännössä siitä että kysymys täsmentyy kahdeksi kysymykseksi. Kannnattanee noudattaa wikipedian käytäntöä ja käyttää disambiguos sivula ja sivulla olevaa kommenttia että tämä käsittelee asiaa x ja tähän liittyvästä asiasta katso sivu y. Tähän riittänee jokin yleisrelaatio 'katso myös'.

Tarvitaan jokin sulautusfunktio joka kertoo että yksi olioversio sisältyy kokonaisuudessaan johonkin toisen olion versioon eikä sitä erikseen enää tarvkta. Toisaalta kysymys siitä sulautuujo se vai ei voi illa kiistanalainen jolloin pitää pysttä sanomaan että minun mielestä ei sulaudu jolllin ensimmäinen olio edelleen pysyy näkyvissä nykyhetken ttöpöydällä. Miten tämä suhtautuu gitin erilaisiin ttötiloihin? Jokaisellahan voi illa omalla työpäydällään mitä vaan ja sitten pull requestin avulla ne yjdistetään yhteiseen ttöpöytään. Nyt pitäisi sallia myös sellaimen, että omat asiat yhdistetään yhteiseen koska minä haluan ne muille näkyväksi. Mutta fyysisen yhdistämisen sijasta voi olla parempi että oma ttöpöytä tuodaankin muiden näkyville jolloin saavutetaan sama toiminnallisuus. Itse asiassa tämä voi ratkaista mhös arkkitttppien ongelman: jokainen arkkitttppi ylläpitäköön omaa ttöpöhtäänsä ja käyttäköön tiedon jalostamiseen mitä implisiittisiä sääntöjä vain haluaa. Tämä ei kuitenkaan ratkaise sitä että jos jokin arkkityypoi on puhtaasti sääntöpohjainen eikä sillä ole takana mktään fyysistä organisaatiota. Silloin sillä ei voi olla omaa ttöpöytääkään vaan pitää hyödybtää jotain yleistä ttöpöytää.

Millaisia syötteitä. Arviointi jossa päähuomio kausaalisuuksilla. Pjheenvuoro joka voi olla sisäiseltä rakenteeltaan mitä vaan ja hleensä sisältää sekä arvoja että faktlja. Tällaisen hybridin luokitteleminen todeksi tai epätodeksi ei yleensä onnistu. Mutta sen assosioituminen muihin olioihin on olennaista. Sillä voisi olla parametri hyväksyn/en hyväksy. Puheenvuoroa voi lähteä analyso7maan siten että kytkee siihen premissejä relaatiolla on premissinä asialle. Premissit ovat puhtaasti faktoja tai arvoja ja niiden toduudesta ja hyvyydestä voidaan käydä selkeämpää kesksustelua.

Selkeyttämistä kaipaa eri toimijoiden roiminnan kubaaminen. Onko bau siis faktoja koska se tapahtuu oikeasti nyt (tai tulevaisuudessa?) Kyllä kai. Onko toiminnan kuvaaminen luokka vai instanssi? Jos kuvataan miten yleensä toimitaan se on luokka mutta jos kuvataan miten jossain tietyssä tilanteessa toimittiin se on instanssi. Metodit ovat tässä.katsannossa luokkia toimintamalleista joiden mukaan pitäisi toimia. Instansseja ovat ne tilanteet jossa metodia on käytetty.

Skenaarioiden avulla kuvataan miten voisi toimia ja ja mitä siitä seuraisi. Skenaario on olion lisätieto joka kuvaa miren asia voisi olla eikä sitä miten se on. Voidaanko kaikki tietooliot luokitella joko tosiasioita tai mahdollisuuksia kubaaviksi? Ei vii koska hybriditkin ovat mahdollisia. Eli ei oteta pakolliseksi attribuutiksi.

Identiteetti on hyödyn ja moraalin lisäksi olennainen ihmisen toimi taan vaikuttava tekijä. Se voi toimia vastoin molempia edellisiä yksilötasolla. Siksi joukkoon kuulumisen paine saa ihmisen tekemään kaikenlaista minä voi horjuttaa muuten tasapainoista yhteiskuntaa. Näiden identigeettien tunnistaminen on ragaisevan täfkeää kun pyritään ohjaamaan ihmisten käygtäytymistä kohti järkevää. Tämä on mahdollista siksi että ihmisellä on aina useita identiteetrejä ja rooleja ja jos yhteiskunnallisesti haitallisen roolin tilalle saazaan nostettua jokin rakentavampi, myös ristiriidat rauhoittuvat.

Relaarioita Kuuluu ryhmään On ryhmän omi ainen piirre Pitää tärkeänä. Alaominaisuuksia. Pitää hyveellisenä. Pitää hyödhllisenä. Pitää velvollisuutena. Mainitsee asian. Tätä käytetään kun kyseessä on eirakenteinen twksti sota jäsennetään ja kuvataan sen sisältämiä tietorakenteita. Objektin täytyy siis olla o toligian mukainen olio.

Ontologies

Ispra ontology ympäristöterveyttä Deo discourse elements ontology. Mutta tämä sisältää.vain artikkelin osia. Spar. Semamtic publishing and refefencing ontologies Sio. Semanticscience integrated ontology. Contains eg. logical operators Sro. Salt rhetorical ontology. Sao. Salt annotation ontology. Connection between rhetorical ontology and text structure ontology. Wikim. Wiki tool model. To describe main elements of wikis. Dcterms. Dcmi metadata terms. Dublin core metadata terms. All of them. Rdfs. The rdf schema vocabulary. Rdf. The rdf concepts vocabulary. Foaf. Friend of a friend ontomogy. Proples relatio ships and linking paople and information. Aiiso. Academic institute internal structure ontology. May be useful. Reco. Recommendatkons ontology. Recommendations as restrictions or ratings. Ihan hyödyllinen varmaan. Sio:sio_000769 uncertainty Acm:I.2.3.8 uncertainty fuzzy or probabilistic reasoning Earth. Vocabulary for climate changes and paleoclimatology data. Uncertainties well characterised. Uncertml. An xml schema for describing uncertainties. Not found from oki database but important. NEPOMUK Information Element Core Ontology (nie). Not active any more

Esimerkkilauseet

Thĺ on instanssi toimija Thl vsstaa sotetietopohja Thl osallistuu goherr arvioi ti Sotetietopohja kähttää menetelmää gsmpm Tketoprosessikuvaus on alaluokka me etelmä Avohilmoprosessi on iinstanssi tietopfosessikuvaus Raportointitieto on ongelma prosessissa avohilmoprosessi Ķertyymänseurantatyökalu on indtanssi .enegelmä Kertymänseurantatyökalu ratkaisee o gelman raportoi titieto Avohilmätieto tuottaa tietpa tarpeeseen x Käyttötilanteet pitäisi määritellä myös. . Mihin päätökseen tieto miittty. Mitä muuttukaa tieto vahvistaa. Käyttäjäprofiilien kuvaaminen. Kuvaako se samalla päätöksiä joita lrntällä tehdään? Vai ovatko kuvaukset liian hlimalkaisia siihen Voidaanko käyttäjätarpeita myös rubeta keräämään ja kuvaamaan jott tuottaisivat tlimintamalleja ja gietolähteitä muillekin? Parannusehdotus prosessiin x. Pystyttävä kuvaamaan myös erimielisyyksiä mikä muutos parantaisi prosessia x.

Keinäsen data. Liittyy sotwtietopohkaankin. Alhaalta ylös. Mitää dataa on ja mitä sillä voisi tehsä? Ylhäöltä alas. Mitä tietotarpeita on ja miten voitaisiin rakentaa tarvittavat tiedontuotantooroseSit? Sivulta. Mitä muita tiedontuotantoorosesseja ja kehityshankkeita on meneillöän ja mitsn ne voisivat tukea toisiaan?

Mitkä ovat asioita jotka nlstavat ykdityiskohdan tärkeälsi? Se on suosittu Se sisältää eriäviä näkemynsiä jotka tuottavat eri päätelmät Sen voi arvo on suuri Se linkittyy suureen joukkoon asioita

Survivors

Miten pitäisi pärjätä yhteiskunnassa? Voiko pelkällä idealla menestyä? Miksi pitää memestyä jossain konkreettisessa asiassa sen sijaan että saisi jonkin idean oikein? Jos idea on matematiikkaa pelkkä idea ja todistus riittää. Mutta jos se on käytännölline idea se menestyy vasta kun se muuttaa käytäntöjä oikeasti. Idean keksiminen ja sen täytäntöönpano kuitenkin vaativat hyvin erilaisia taitoja. Jos ei ole molemoia idea jää vaille huomiota. Hyvällä toteuttajalla on helpompaa: kyllä joku palkkaa hänet toteuttamaan lmia ideoitaan koska rahaan hhdistettyjä ideoita on maailmalla runsaasti, hyviä ja huonoja. Entä jos ideasi on se että jokin idea on huono? Mitä keinoja on edistää tätä ideaa? Voit koota joukon ja marssia sitä vastaan tai lobata muilla keinoin. Mutta ensin pitää tunnkstaa vihollinen jonka lyömällä huono idea kuolde. Jos sellaista ei löydy, tehtävä on liki mahdoton. Idean vastustaminen ilman osapuolen vastustamista on vaikeaa. Siksi luultavasti saat vahvoja vastustajia jotka suuntaavat tarmonsa sinun vastustamiseesi vaikka olette eri mieltä ainoastaan tästä yhdestä ideasta. Ideoita voi edistää kokeilemalla niitä markkinoilla tai tutkimulsessa. Molemmat edellyttävät rahoittajan innostamista mukaan tekemiseen tai idean tuotteiden ostamiseen. Taas kerran nämä markkinointitaidot ovat eri kuin ne joita tarvitaan idean kehittämiseen.

Onko nykymaailmassa tärkeämpää kehittää kykyä arcioida ja seuloa ideoita teoriassa vai edistää kokeiluja käytännössä? Kokeilut auttavat hyvää izeaa eteenpäin koska voit osoittaa että se on mahdollinen. Mutta jos ideasi on että jokin idea on huono, sen huonous ei silloin piile välittömässä toteutuskelvottomuudessa vaan päinvastoin siinä että se nimenomaan on toteuttamiskelpoinen. Muunlaisia huonoja ideoitahan on turha vastustaa koska ne eivät koskaan pääse lentoon muutenkaan. Huonon toteuttamiskelpoisen idean huonous on siis osoitettava muilla tavoilla. On opittava mittaamaan välillistä huonoutta. Eli kysymys kuuluu: onko sitä helpompi mitata teoreettisesti pohtimalla vai käytännön kokeilujen suuntaamisella välillisen huonouden mittaamiseen? Vastaus kysymykseen on että riipouu tilanteesta. Kyse ei ole itse asiassa helppoudesta vaan siitä että toiset ideat soveltuvat paremmin tliseen ja toiset toiseen. Niinpä pitäisi kehittää kolmea asiaa: miten teoretisoidaan huonoudesta? Miten kokeillaan huonoutta käytännössä? Ja miten tunnistetaan kumpaa tietyssä tilanteessa kannattaa käyttää?

Huonous on yleensä yksityiskohdissa. Tämä johtuu siitä että yksityiskohdat ovat yleensä jonkun tiedossa ja huonoksi tunnettuja. Eihän ideaa voi tietää huonoksi jos siitä ei ole tietoa, ja perusrakenteeltaan huonot ideat eivät ole ongelma koska kukaan ei yritä edistää niitä (tästä kyllä löytyy myös valitettavia poikkeuksia mutta ne yléensä kytkeytyvät eri asioiden koplaamiseen jomloin huonot ideat hyväksytään jinkin paremman idean rinnalla).

Tarvitaan siis keinoja yksityiskohtien kriittiseen tarkasteluun ja sitten synteesien vetämiseen niistä. Olennaista on että synteesit eli päättelyketjut ja premissit ovat laajassa mitassa haastettavissa mutta silti automaattisesti ylläpidettävissä. Löytyykö valmista päättelykonetta jota vain ei ole sovellettu useiden toimijoiden yhtäaikaisen ja ristiriitaisen päättelyn toteuttamiseen?

Huono idea voi olla osa isompaa sinänsä hyvää ideaa. Tällä on kahdenlaisia seurauksia. Toisaalta huono osa saattaa pilata sitä hyvää mitä kokonaisuudella on ja tehdä siitä jopa kokonaisuutena huonon. Toisaalta huono yksityiskohta kerää heekästi vastustusta jolloin hyvätkään asiat eivät etene. Ratkaisuna on molemmissa huonon odean tunnistamiem ja korvaaminen paremmalla yksityiskojdalla. Tällöin sekä hsitat että vastustus vähemevät.

Onko hyödyllistä määritellä millaidesta maailmaata puhumme? Maailmahan on toisaalta todellinen koska se meitä kiinnostaa. Toisaalta se sisältää joitakin skenaarioita tulevista päätönsistä tai toimenpiteistä ja niistäkin puhumme osana msailmaa vailka ne obstkin vain spekulaatiota.

Theses about the method of shared understanding

Sen on toimittava ilman lupaa päättäjiltä Sen on tuotettava ennjsteita politiikan tullksista ja niiden on oltava mitattavia Ennusteita on tuotettava riittävästä määrästä politiikkoja jotta kaikkia ei toteuteta ja saadaan verrokki Pyrkimyksenä on huonoimoien vaihtoehtojen analyysi Huonoudezsa pyritään kattavuuteen jotta tehtävä päätös olisi aina ollut tarkasteltavien listalla.

Tutkijoiden ei ainoastAn pidä lähteä mukaan yhteiskunnallliseen keskusteluun vaa heidän pitää vetää yhteiskunnallinen keKustelu suurwnnuslasin alle tieteemlksen alalyysin kohgeeksi.

Kommuniskia olisi ensin pigänyt testata rotilla. Nykyään pystymme testaamaan päätöksiä in silico

Tieteen ääni paradoksaalisesti vahvistuu kun alamme huolellisesti kuunnella kaikkidn näkemyksiä. Tämä johtuu siitä että huutokuorossa voittaa poliittisin keinoin mutta analyysiSä tiegeellisin kei oin. Mitä useampia nökemynsiä analysoidaan sitä parempi tieteelld.

Toinen syy kuunnella on egtä ihmizet rauhoittuvat kun heitä kuunnellaan ja käyttäyttvät sivisgyneemmin. Kaikki saavat asiaansa paremmin edistegtyä.

Yhteiskunnallisdt mielipiteet eivät ole ihmisen yksittisomaisuutta siten kuin vaikka uskonnolliset. Niitä saa arvioida ja arvostella ilman lupaa.

Method of shared understanding 6.9.2017

Jaetun ymmärryksen memetelmä perustuu ihmisten väliseen keskusteluun jonka avulla kuvataan konteksti ja riippuvuudet ai ontologian avulla.

Jos on kaksi kuplaa jotka kumpikin kertovat oman näkemylsensä asiasta itsenäisesti, sen luulisi onnkstuvan. Mutta pystytäänkö molemmat kuvaamaan jossain tietyssä viitekehyksessä siten että molempien kuplien bäsenet obat tyytyväisiä yhteistulokseen?

Pitäisikö tätä ensin kopeilla jomlain keinotekoisella aineistolla? Todistaisiko se jotain? Käykö ghl keslustelu? Pitäisikö siinä pyrkiä kattavuuteen ja eri vaihtoevtojen kuvaamiseen myös sellaisten joita ei ole esigetty? Karkottaako se keskustelijat?

Tarjlituksena on olla kattava jotta kaikkien näkökulmat tulecat esille ja laajemminkin sellaiset ehdotykset jotka ovat plausi le mutta kukaan ei ile ottanht esiin pyritään nostamaan tarkastemuun. Tämän tarklotuksena on varmistaa ettei mitään hyviä ideoita unohdeta ja toisaalta rttä huonot ideat todetaan kunnon perustein huononsi.

Tarvitaan myös havainnoivia tutkimuksia työtapojen toimivuudesta eikä vain kokeita. Mutta miten se tehdään? Voidaanko rekistereistä todeta työtapoja ja sitten seurata niiden tuloksia sairastavuudessa hm? Ja onko tämä nyt se mitä tarvitaan?

Mitä minä oikeasti yritän saavuttaa?

Ehkä pktää ryhtyä konkreettiseksi. Jokin todellinen keisi. Listataan eri näjökulmat joita asiasta tylee esille. Täydennetään niitä menetel.än tuottamimma näkökjl.illa ja seurataan miten täydennetyt näkökkul.at muuttuvat päätöksiksi. O ko niillä vaikutusta? Laajentuuko näkemys? Ovatkl nämä mielipidekyzymynsiä joita vii kysyä kyselyllä?

Entä jos alkaisi kerätä järjestelmällisesti ideoita siitä mitä pitäisi tehdä ja sitten seuraa mitä niille tapahtuu. Samalla vlisi demonstroida sitä kuinka paljon vaihtoehtoja on tarjolla.

Toteutuksessa pitäisi miettiä mikä on se ko kreettinen tuote joka yritetään saada aikaiseksi.

Vai pitäisikö miettiä ja tutkia sitä miksi asiantuntijat ovat nihkeutä kirjaamaan kainki tietonsa yhteen oaikkaan muiden nritisoitavaksi.

Pitäisikö ensin kuvata iso kokonaistavoite: tehdä tutkimuksesta ja politiikasta yksi iso yhteinen ja yhgenäimen tietoprosessi, jossa kaikki olennainen tieto on kaikkien vapaasti käytettävissä. Tämän a toteutettavjutta b suosiota c hyötyä d haittoja sitten tutkitaan erilaisin keinoin. Keinoista ja alakhsymyksistä on syytä esittää konkreettisia esi.erkkejä. myös esitettävä ajatus että tämä hanke ei ratkaise ongelmaa yksin vaan kytkeytyy muihin samaan suuntaan vieviin projekteihin valassafariajtyksella jlssa on kokoelma ttökaluja ja menetel.iä.

Tietolähtöinen menetelmä voi yjdistää tutkimuksen ja politiikan koska sen avulla voidaan vähentää kummankin alueen epäyhteensopivia käytäntöjä. Oolitiilassa valta ja suosio ovag keskeisiä ajureita. Mutta tietonäkökulmasta näillä ei ole sinänsä merkitystä, ainoastaan tiedolla erimaisten ajatusten suosiosta. Ktse järjestelmä ei siis tarvitse valtaa tai sulsiita toimiakseen.

Samalla tavalla tjtkimusojilella jullaiseminen lehdissä on tiedepoliittista valtaa. Myös tämä kierretään koska tarjotaan mahdollksuus julkaista tietoja suoraan ja arvkoimaan niktä jälkikäteen. Näin kaikki tieto myös ei-tieteellimem saadaan saman prosessin puitteisiin.

Pitäisi tutkia erilaosten päätöstilanteiden julkisia ai eistoja. Kysymys: onko aineiston perusteella mahdollista tehdä päätelmiä vaijtoehtojen paremmuudesta? Korreloiko päätös siihen päätelmään jola on julkisen tiedon perusteella saatavissa? Mitä jää uupumaan?

Politiikan ja tutkimuksen kirjaaminen ylös sillä tarkkuudella että sen yksityiskojtainen arviointi on mahdollista. Tämä on ykköstavoite.

Ensisijaisesti ei keskitytä siihen miten poliitikot tai tutkijat motiviidaan avaamaan tietonsa vaan siihen mkten se pitäisi tehdä jotta tarvittavat toiminnallisuudrt ovat käytettävissä. Tämä vaatii tietoteoriaa ym.

Pitää määritellä mitä nimenomaisia asioita tutkitaan. Teoria rdfn taustalle ja sen toimivuutta?

Ideana on selkttää politiilka ja tiede tietokoneelle ai lle. Ei siksi että se pystyisi ymmärtämään sitä ja korvaamaan tutkijan gai poliitikon vaan jotta se muistaa kaikki hksityiskohdat ja mjistuttaa niistä. Se auttaa perusteötuun järkeilyyn.

Wikipediassa kerrotaan miten asiat ovat. Siksi ensyklopediamuotoimen tietorakenne toimii sekä kitjoittamiseen rtyä lulemiseen. Kuitenkin tutkimus ja politiikkakentässä olennaista on miten asiat vaikuttavat toisiinsa ja millä edellhtyksillä. Nämä lukuisat relaatiot edellyttävät sekä tiedon tuotantoon relaatioita tukevaa rakennetta että lukemiseen käyttöliittymää joka älykkäästi nostaa relevantteja relaatioita näkyville ja joka osaa tehdä tietojen pohjalta päätelmiä siitä millainen tilanne jossain suunnitellussa tilanteessa vallitsisi. .

Mahdollisia tulevaisuuksia on paljon enemmän kuin todellisuuksia vaikka otettaisiin huomioon että epävarmuuden takia mahdollisia nykyosyyksiä ja historioita on lukuisia. Erona kuitenkin on että tulevaisuuden osalta on tärkeää pystyä päättelemään erilaisgen loogisten ja kausaalisten suhteiden avulla mitkä tulevaisuuden kombinaatiot ovat mahdollisia ja mitkä eivät.

Pitää harjoitella tietorakennetta jollain stereotyyppisillä kohteilla kuten potilastyössä twhtävä satunnaistettu koeasetelma. Tai päätöksenteon taustaoletukset. Tai eri arvojen suhteutuminen toisiinsa kuten mikä on perimmäinen arvo ja mikä välinearvo. Näitä tutkimussuunnktelmaan.

Maailmassa vIkuttavat enigen ne, jotka ovat tarmonkaita ja vahvatahtoisia ja mnipulatiivisia eikä niinkään ne jotka ivat oikeassa. MaailmSga tulisi parempi paikka nIkille, jos tasOIno kallistuisi siihen suuntaan että oikeassaomijliden vaikjtusvalta kasvaisi. Yhteiskuntajärjestelmän pitäisi itsessään sisältää ele.e ttejä jotka tarkastelwvat kriittisesti yhteiskunnallosia ja päätöksentekoon liitttviä faktoja ja tavoitteita. Demokratia sinänsä ei takaa muuta kuin että ajatusten pitää olla suosittuja. Virano.aistoiminta tlteuttaa tätä pare.min, koska toiminta perustuu lakiin ja näyttöön jolloin myös totuuzellisuus tulee arvioiduksi.

Asiaa voi parantaa osallistavalla nettijärjestel.ällä joka kuvaa politiikan sisältöjä ja jonne eri vaihtoehtoja ja niiden vaikutuksia ja perusteluja voi kerätä ja keskjstella ja analysoida. Rjestelmän pelisäännöt voidaan kehittää sellaiseksi että se suosivat tieteellistä näyttöä ja alistavat kaiken sanltun tieteellkselle kritiikille.

Asiakaskeskeisyys; eikö meidän pitäisituottaa tietoa joka on totta kaikille eikä vain meidän asiakkamlle tai kohdeyleisölle? Pitäisi sii olla pääasialli en tietovarasto, jonka sisällöstä sitten vooi ammentaa tapauskohtaisesti räätälöityjä tietotuotteita joihinkin suunnattuihkn tarpeisiin.

Trialogi

Huonoimpien vaihroeehtojen karsimknen

Onnistumiskriteerit; Eri osallostujien näkemys saadaan kuvattua siten että he ovat itse tyytyväisiä Kuvaus voi sisältää sekä vapaamuotoista tekstiä että rakenteista informaatiota. Vapaamuotoimen teksti on aika kytkettävissä johonkin rakenteeseen jomlain relaatiolla. Järjestelmä kuvaa kattavasti myös hjonot ideat kosla niiden torjumi en on tärkeintä. Järjestwlmä tarvitsee kovan brändin koska tyrannit ymmärtävät ettei heidän politiikkansa menesty järjestelmän arvioinneissa ja siksi he yrittävät vaikeuttaa niiden ar iointia. Mutta jos brändi on kova politiikan etenemisen edellytys on että se läpäisee järjestelmän kriittisen tarkastelun. Tietoja pitää pystyä keräämään vaikka henkikö/poliitikko ei itse suostuisi osallistumaan eli näkemyksiä voi lisätä toosten puolesta perustuen siihen mitä henkilö on julkisuudessa esittänyt.

Miten voi lasketaan tilanteessa jossa päähuomio on huonoimman vaihtoehdon poissulkemisessa? Rationaalinen päättäjähän ei sitä koskaan harkitsisi mutta pitäisi siis mkettiä tilannetta jossa päättäjä ei ole rationaalimen. Tällöin llisi ehkä ajageltavissa että jokainen oäätösvaihtoehto valitaan jollain todennäköisyydellä ja sitten tarkastemlaan tilannetta jossa huonoi n suljetaan tai ei suljeta pois.

Tietorakenne voisi olla sellainen että on vapaamuotoista tekstiä josta voidaan tägillä erottaa tunnisteellinen sitaatti. Tunnisteeseen lisätään tarvittavaa metadataa. Esim että lause on i stanssi joskain periaatteesta tai arvosta. Metatasolla riittää käsitellä asioita abstraktioina eikä jokaista yksityiskohtaa tarvitse erikseen .iettiä. Voivatko tägit mennä tekstissä päällekkäin? Kyllä kai ei pitäisi olla esrettä. Tosin käytännössä siitä voi tulla harmia jos tekstiä editoidaan. Entä järjestelmän ulkoouolinen teksti? Tällöin on kaksi mahdollisuutta: sisällön kopiointi ja linkki alkuperäiseen. Tai sitten varsinainen sisältö jätetään alkuperäiselle paikalleen linkin taakse jos uskotaan että linkki ei kagkea ja vain tägin metatiedot kirjataan järjestelmään.

Tietojärjestelmien tietoturvan kehittäminen Pitäisikö olla ideaali toimi tamalli garjolla tai mketinnässä? Sen sijaan että lähdettäisiin yksittäisistä järjestelmistä. Eikö jullaistavan muodon pitäisi oola avointa dataa

1.9.2017

Pitää tutustua myös sparraus- ja startupsivustoihin kosla niillähän käydään läpi ideoita kriittisesti ja kehitetään ideoita ennen niiden toteuttamista.

Nörttidn vallankumous: todistamme giegeellisesti huonot politiikat huonoiksi. Äänestäjäkjnnan gehtävä on sitten luoza poliittinen paine typdryyksien estämiseksi.

Keskustelussa pitäisi alunperin olla haluttu gietorakenna. Käytjä kwrtoo, onko gämä migä sanoi faktaväite ar oväite toimenpideehdlgus tai muu. Tarvitaanko muiga? Faktaväitteen alalaji voisi olla kausaaliväige eli että tietth asia voikuttaa toiseen..

The wise people's council (24.8.2017)

Viisaiden neuvosto voisi olla nimi joukkoistetulle neuvoa antavalle elimella, joka tarkastelee päätöksiä tieteellisestä näkökulmasta. Se kerää tietoa yhteiskunnallisista asioista, perkaa pois tieteellisesti epätosia uskomuksia ja tekee synteesejä kestävän datan pohjalta.

Sen eritgisenä tehtävänä on tuottaa jaettua hmmärrystä eli ei pyrkiä yhteen vastaukseen vaan löytämään peeustelut kaikille järkeville ratkaisuulle ja samalla oerustelemaan miksi järjettömöt ovag järjettömiä.

Vai pitäisikö olla järkevien neuvosto jos se perustuu nimenomaan rationaalisuuteen?

Versioning between documents

On tilanne jossa tietty teksti aiheuttaa sen että tietoolion yksi versio muuttuu toiseksi. Syyt jotka tähän johtavat voivat olla liian monimutkaisia jäsennettäväksi. Siksi tarvitaan yleiskuvaus. Onko tässä kyseessä yksinkertaisesti pull commit jossa yhdistetään kaksi tekstiä vaikka toisen sisäkköstä siirtyy uuteen versioon vain ehkä yksittäinen ajatus. Tällä tavalla toteutettuna teksti painuu unholaan kun se hhdistyy päätekstiin ikään kuin sillä ei olisi itsenäisenä tekstinä merkitystä.

Miten gitissä toimivat olioiden kdentiteetit? Kuinka dokumentoidaan että tämä on uusi versio tuosta ja tämä taas on eri olio? Jos forkataan missä vaiheessa niistä tulee eri olioita? Vai onko niin että kaikki oliot ovat vain olioita uusimmassa snapshotissa ja jos olio pullataan toiseen niin sen jälkeen sitä ei enää seurata?

[25.10. klo 9.26] Jouni Tuomisto: Osaatko käyttä Gitiä? Ois yks kysymys
[25.10. klo 10.05] Pieta Tuomisto: Osaan, ainakin basicit
[25.10. klo 10.07] Jouni Tuomisto: Liittyy käyttöfilosofiaan. Jos joku tekee oman version jostain tiedostosta niin se on forkkaus. Ja kun muutokset otetaan päälinjaan se on pull request/pull. Eikö niin?
[25.10. klo 10.09] Jouni Tuomisto: Pullissa siis on pääkäyttäjän versio ja forkattu versio ja lopputuloksena on yksi uusi versio jossa muokkaukset yhdistetään. Molemmat vanhat versiot jäävät arkistoon mutta eivät enää näy altiivisena työpöydällä. Eikö?
[25.10. klo 10.11] Jouni Tuomisto: Kysymys: entä jos yhdistetäänkin pääversioon osia jostain dokumentista jossa on pääasiassa jotain muuta ja jonka halutaan jäävän työpöydälle sen muun sisällön takia? Onko sekin pull vai mikä? Miten siis kerrotaan että dokumentista otettiin osia?
[25.10. klo 10.13] Pieta Tuomisto: Ööööö
[25.10. klo 10.14] Pieta Tuomisto: Mä en ole varma että mä hiffaan nyt kunnolla
[25.10. klo 10.16] Pieta Tuomisto: Mutta siis kun sä pullaat niin sä otat sen yhteisen työn itselle ja se mergaus tapahtuu pullin kautta afaik. Mä vaan en oo ihan varma että mitä sä oot siihen nyt sit yhdistämässä
[25.10. klo 10.19] Jouni Tuomisto: Mun pointti on että voisin vaan copypastata uutta tekstiä tiedostoon ja tallentaa uutena versiona. Mutta sitten jää dokumentoimatta mistä mä sen tiedon otin kun lähde ei näy gitissä mergattuna tiedostona
[25.10. klo 10.20] Jouni Tuomisto: Eli haluan tallentaa systeemiin tiedon siitä mistä se uusi muokkaus tuli. Ja automaattimerge ei käy koska lähdetiedoston sisältö on pääosin muuta
[25.10. klo 10.27] Pieta Tuomisto: Mut siis sillon kun sä muokkaat juttuja niin sähän voit dokumentoida silloinkin
[25.10. klo 10.28] Pieta Tuomisto: Että sä teet muutokset ja sit sä pushaat ne sinne niin sunhan pitää kommentoida sitä jotenkin
[25.10. klo 10.29] Jouni Tuomisto: Joo mut haluan että mulla on kokonaissysteemi tietovirtojen kuvaamiseen. Ihminen voi lukea mun selostuksen mistä mä sen tekstin otin mutta kone ei sitä ymmärrä ellei ole erikseen joku vakiotapa kuvata sitä
[25.10. klo 10.30] Pieta Tuomisto: Mmmmmm
[25.10. klo 10.30] Pieta Tuomisto: Mä en ole nyt ihan varma että mä osaan auttaa sua
[25.10. klo 10.31] Jouni Tuomisto: Tääkin auttaa. Sun ehdotus siis on että kun tallennetaan versio niin kommenttiin pistetään tieto mistä lisäykset tuli.
[25.10. klo 10.31] Pieta Tuomisto: Niin
[25.10. klo 10.38] Jouni Tuomisto: Yksinkertaista. Ehkä tää ratkaisee. Kiitos.

WIP

Item types(-)

Obs	Class	English name	Finnish name	Description
1	resource	item	asia	Relevant pieces of information related policy making. Sometimes also refers to the real-life things that the information is about. Items are shown as nodes in insight networks.
2	resource	relation	relaatio	Information about how items are connected to each other. Relations are shown as edges in insight networks.
3	item	substance	substanssi	Items about a substantive topic or phenomenon itself: What issues relate to a decision? What causal connections exist between issues? What scientific knowledge exist about the issues? What actions can be chosen? What are the impacts of these actions? What are the objectives and how can they be reached? What values and preferences exist?
4	item	stakeholder	sidosryhmä	Items about people or organisations who have a particular role in a policy process, either as actors or targets of impacts: Who participates in a policy process? Who should participate? Who has necessary skills for contributing? Who has the authority to decide? Who is affected by a decision?
5	item	process	prosessi	Items about doing or happening in relation with a topic, especially information about how a decision will be made): What will be decided? When will it be decided? How is the decision prepared? What political realities and restrictions exist?
6	item	method	metodi	Items about how to deal with information related to a topic: How to perform information work? What methods are available for a task? How to participate in a decision process? How to use statistical and other methods and tools? How to motivate participation? How to measure merit of contributions?
7	item	action	toiminta	Items about organising decision support, decision making, implementation, and evaluation: What tasks are needed to collect and organise necessary information? When do these tasks need to be done? Who is responsible of what? How is information work organised? Tasks are also important afterwards to distribute merit and evaluate the process: Who did what? How did information evolve? Where did data come from?
8	relation	causal link	syylinkki	The subject has causal effect on the object (or vice versa in the case of an inverse relation)
9	causal link	negative causal link	negatiivinen syylinkki	The subject reduces or diminishes the object.
10	causal link	positive causal link	positiivinen syylinkki	The subject increases or enhances the object.
11	relation	participatory link	osallisuuslinkki	The subject is a stakeholder that has a particular role related to the object
12	relation	operational link	toimintolinkki	The subject has some kind of practical relation to the object (a fairly wide class)
13	relation	evaluative link	arvostuslinkki	The subject shows preference of relevance about the object
14	relation	referential link	viitelinkki	The subject is used as a reference of a kind for the object
15	relation	argumentative link	argumenttilinkki
16	item	information object	tieto-olio	A specified structure containing information about substance, stakeholders, processes, methods, or actions.
17	information object	knowledge crystal	tietokide	information object with a standardised structure and contribution rules
18	knowledge crystal	assessment	arviointi	Describes a decision situation and typically provides relevant information to decision makers before the decision is made (or sometimes after the decision about its implementation or success). It is mostly about the knowledge work, i.e. tasks for decision support.
19	knowledge crystal	variable	muuttuja	Describes a real-world topic that is relevant for the decision situation. It is about the substance of the topic.
20	knowledge crystal	method	metodi	Describes how information should be managed or analysed so that it will answer the policy-relevant questions asked. It is about methods.
21	information object	discussion part	keskustelun osa	Information object that is used to organise discussions into a specified structure. The purpose of the structure is to help validation of statements and facilitate machine learning.
22	discussion part	discussion	keskustelu	Discussion, or structured argumentation, describes arguments about a particular statement and a synthesis about an acceptable statement. In a way, discussion is (a documentation of) a process of analysing the validity of a statement.
23	discussion	fact discussion	faktakeskustelu	Discussion that can be resolved based on scientific knowledge.
24	discussion	value discussion	arvokeskustelu	Discussion that can be resolved based on ethical knowledge.
25	discussion part	statement	väite	Proposition claiming that something is true or ethically good. A statement may be developed in a discussion by adding and organising related argumentation (according to pragma-dialectics), or by organising premises and inference rules (according to Perelman).
26	statement	value statement	arvoväite	Proposition claiming that something is ethically good, better than something else, prioritised over something, or how things should be.
27	statement	fact statement	faktaväite	Proposition claiming how things are or that something is true.
28	value statement	true value statement	tosi arvoväite	A statement that has not been successfully invalidated.
29	value statement	false value statement	epätosi arvoväite	A statement that has been successfully invalidated.
30	fact statement	true fact statement	tosi faktaväite
31	fact statement	false fact statement	epätosi faktaväite
32	statement	true statement	tosi väite
33	statement	false statement	epätosi väite
34	statement	opening statement	avausväite	A statement that is the basis for a structured discussion, a priori statement.
35	statement	closing statement	lopetusväite	A statement that is the resolution of a structured discussion, a posteriori statement. Closing statement becomes an opening statement when the discussion is opened again.
36	opening statement	fact opening statement	avausfaktaväite
37	closing statement	fact closing statement	lopetusfaktaväite
38	opening statement	value opening statement	avausarvoväite
39	closing statement	value closing stetement	lopetusarvoväite
40	discussion part	argument	argumentti	A statement that has also contains a relation to its target as an integral part. Due to this relation, arguments appear inside discussions and target directly or indirectly the opening statement.
41	relation	argumentative link	argumenttilinkki
42	argumentative link	comment	kommentti	The subject comments the object but does not change its validity DO WE NEED THESE?
43	argumentative link	defend	puolustus	The subject defends the validity of the object.
44	argumentative link	attack	hyökkäys	The subject attacks the validity of the object.
45	argumentative link	relevant argument	relevantti argumentti	An argument that it is relevant in its context and therefore may have an effect on its child (if it is also true).
46	argumentative link	irrelevant argument	epärelevantti argumentti	An argument that does not have an effect on its child because it is irrelevant in its context.
47	information object	knowledge crystal part	tietokideosa
48	knowledge crystal part	question	kysymys	A research question asked in a knowledge crystal. The purpose of a knowledge crystal is to answer the question.
49	knowledge crystal part	answer	vastaus	An answer or set of answers to the question of a knowledge crystal, based on any relevant information and inference rules.
50	knowledge crystal part	rationale	perustelut	Any data, discussions, calculations or other information needed to convince a critical rational reader that the answer of a knowledge crystal is good.
51	knowledge cryatal part	result	tulos	The actual, often numerical result to the question, conditional on relevant indices.
52	knowledge crystal part	index	indeksi	A list of possible values for a property. Typically used in describing the result of an ovariable.
53	knowledge crystal part	ovariable	ovariable	A practical implementation of a knowledge crystal in modelling code. Ovariable takes in relevant information about data and dependencies and calculates the result. Typically implemented in R using OpasnetUtils package and ovariable object type.
54	knowledge crystal	key ovariable	avainovariable	An ovariable that is shown on an insight network even if some parts are hidden due to practical reasons.
55	information object	publication	julkaisu	Any published report, book, web page or similar permanent piece of information that can be unambiguously referenced.
56	information object	topic	aihe	A description of an area of interest. It defines boundaries of a content rather than defines the content itself, which is done by statements. When the information structure is improved, a topic often develops into a question of a variable, while a statement develops into an answer of a variable.
57	information object	decision	päätös	Describes a particular event where a decision maker chooses among defined alternatives. This may also be a part of an assessment under heading Decisions and scenarios.
58	information object	objective	tavoite	A desired outcome of a decision. In shared understanding description, it is a topic (or variable) that has value statements attached to it.
59	substance	risk factor	riskitekijä
60	substance	risk indicator	riski-indikaattori
61	substance	indicator	indikaattori	Piece of information that describes a particular substantive item in a practical and often standard way.
62	indicator	risk indicator	riski-indikaattori	Indicator about (health) risk or outcome
63	indicator	effectiveness indicator	vaikuttavuusindikaattori	Indicator about effectiveness of an action
64	indicator	operational indicator	toimintaindikaattori	Indicator about amount of actions taken
65	information object	data	tietoaineisto
66	work	data work	tietotyö
67	work	data use	tiedon käyttö
68	substance	priority	prioriteetti
69	substance	value judgement	arvovalinta	This is depreciated. Use value statement instead.
70	substance	expense	kustannus
71	substance	health impact	terveysvaikutus
72	stakeholder	agent	toimija
73	stakeholder	social and health organsation	sote-organisaatio
74	stakeholder	ministry	ministeriö
75	stakeholder	expert organisation	asiantuntijalaitos
76	stakeholder	administrative organisation	hallinto-organisaatio
77	process	action	toiminta	Action is a generic term for taking actions to produce information for a decision, make a decision, or implement it. It may have parts Who, What and When, but its internal information structure has not been standardised.
78	action	task	toimenpide	action to be taken when the option has been selected
79	action	decision	päätös	action to be taken when the option is yet to be selected
80	action	work	työ	continuous actions of the same kind and typically independent of the decision at hand. If the decision changes work routines, the action to make this change happen is called task.
81	work	prevention	ennaltaehkäisy	trying to prevent something
82	work	treatment	hoito	trying to fix something when something has already happened
83	work	support	tuki	work that aids in the completion of the selected option, in whatever way
84	task	task 1	toimenpide 1	Numbering is used to differentiate different sources of tasks in insight networks, e.g. tasks that come from different policies.
85	task	task 2	toimenpide 2
86	task	task 3	toimenpide 3
87	task	task 4	toimenpide 4
88	task	task 5	toimenpide 5
89	knowledge crystal	assessment	arviointi
90	knowledge crystal	method	metodi
91	method	analysis	analyysi
92	method	reporting	raportointi
93	method	measurement	mittaus
94	information object	study	tutkimus
95	method	procedure	toimintamalli
96	method	principle	periaate
97	objective	expense objective	kustannustavoite

arg6195: . tehtäväkokonaisuus, osiotyyppi, HNH2035-toimenpide, JHS-luokka ovat vain olioita jotka kytkeytyvät asioihin relaatiolla has index. --Jouni (talk) 05:24, 3 November 2018 (UTC) (type: truth; paradigms: science: relevant attack)

Talk:Open policy ontology: Difference between revisions(-)

Obs	Class	English name	Finnish name	English inverse	Finnish inverse	Description
1	negative causal link	decreases	vähentää	is decreased by	vähentyy	VAI: VÄHENTÄJÄNÄ, LISÄÄJÄNÄ JNE?
2	positive causal link	increases	lisää	is increased by	lisääntyy
3	negative causal link	worsens	huonontaa	is worsened by	huonontuu
4	positive causal link	improves	parantaa	is improved by	parantuu
5	negative causal link	prevents	estää	is prevented by	estyy
6	positive causal link	enhances	edistää	is enhanced by	edistyy
7	negative causal link	impairs	heikentää	is impaired by	heikentyy
8	positive causal link	sustains	ylläpitää	is sustained by	ylläpitäytyy
9	causal link	affects	vaikuttaa	is affected by	vaikuttuu
10	causal link	indirectly affects	vaikuttaa epäsuorasti	indirectly affected by	vaikuttuu epäsuorasti
11	causal link	cause of	syy	caused by	johtuu	Wikidata property P1542
12	causal link	immediate cause of	välitön syy	immediately caused by	johtuu välittömästi	Wikidata property P1536
13	causal link	prevents	estää	prevented by	estyy
14	causal link	contributing factor of	vaikuttava tekijä			Wikidata property P1537
15	participatory link	performs	toteuttaa	performer	toteuttajana
16	participatory link	decides	päättää	decider	päätäjänä
17	participatory link	asks	kysyy	asker	kysyjänä
18	participatory link	participates	osallistuu	participant	osallistujana
19	participatory link	accepts	hyväksyy	accepted by	hyväksyjänä
20	participatory link	develops	kehittää	developed by	kehittäjänä
21	participatory link	proposes	ehdottaa	proposed by	ehdottajana
22	participatory link	answers	vastaa	answered by	vastaajana
23	participatory link	responsible for	vastuussa	responsibility of	vastuullisena
24	participatory link	negotiates	neuvottelee	negotiated by	neuvottelijana
25	participatory link	recommends	suosittelee	recommended by	suosittelijana
26	participatory link	controls	kontrolloi	controlled by	kontrolloijana
27	participatory link	claims	väittää	claimed by	väittäjänä
28	participatory link	owns	omistaa	owned by	omistajana
29	participatory link	does	tekee	done by	tekijänä
30	participatory link	maintains	ylläpitää	maintained by	ylläpitäjänä
31	participatory link	oversees	valvoo	overseen by	valvojana
32	operational link	has option	omistaa vaihtoehdon	option for	vaihtoehtona
33	operational link	has index	omistaa indeksin	index for	indeksinä
34	operational link	tells	kertoo	told by	kertojana
35	operational link	describes	kuvaa	described by	kuvaajana
36	operational link	maps	kartoittaa	mapped by	kartjoittajana
37	operational link	contains data	sisältää dataa	data contained in	data sisältyy
38	operational link	data for	on datana	gets data from	saa datansa
39	operational link	uses	käyttää	is used by	on käytettävänä
40	operational link	produces	tuottaa	is produced by	tuottajana
41	operational link	provides	varustaa	is provided by	varustajana
42	operational link	part of	osana	has part	sisältää osan	Wikidata property P361 & P527
43	operational link	about	aiheesta
44	operational link	context for	kontekstina	has context	omistaa kontekstin
45	operational link	has subclass	omistaa alajoukon	subclass of	alajoukkona	Wikidata property P279
46	operational link	has instance	omistaa instanssin	instance of	instanssina	Wikidata property P31
47	operational link	opposite	vastakohta			Wikidata property P461; it is its own inverse
48	operational link	inverse	toisinpäin			Wikidata property P1696; it is its own inverse
49	operational link	prepares	valmistelee	prepared by	valmistelijana
50	operational link	pays	kustantaa	paid by	kustantajana
51	operational link	rationale for	perustelee	has rationale	perusteltuu
52	operational link	offers	tarjoaa	offered by	tarjoajana
53	operational link	executes	suorittaa	executed by	suorittajana
54	operational link	has item	omistaa alkion	item of	alkiona
55	operational link	has option	sisältää vaihtoehdon	option of	vaihtoehtona
56	operational link	irrelevant to	epärelevantti asiassa			If there is no identified relation (or chain of relations) between a subject and an object, it implies that the subject is irrelevant to the object. However, sometimes people may (falsely) think that it is relevant, and this relation is used to explicate the irrelevance.
57	evaluative link	finds important	kokee tärkeäksi	is found important	tärkeäksi kokijana
58	evaluative link	makes relevant	tekee relevantiksi	is made relevant	relevantiksi tekijänä
59	evaluative link	makes irrelevant	tekee epärelevantiksi	is made irrelevant	epärelevantiksi tekijänä
60	evaluative link	has opinion	on mieltä
61	evaluative link	values	arvostaa	valued by	arvostajana
62	evaluative link	has truthlikeness	on totuudellinen
63	evaluative link	has preference	mieltymys	preference of	mieltymyksenä
64	evaluative link	has popularity	on suosiossa
65	evaluative link	has objective	omaa tavoitteen	objective of	tavoitteena
66	argumentative link	agrees	samaa mieltä
67	argumentative link	disagrees	eri mieltä
68	argumentative link	comments	kommentoi	commented by	kommentoijana
69	argumentative link	defends	puolustaa	defended by	puolustajana
70	argumentative link	attacks	hyökkää	attacked by	hyökkääjänä
71	referential link	topic of	aiheena	has topic	aiheesta
72	referential link	discussed in	kerrotaan	discusses	kertoo
73	referential link	reference for	viitteenä	has reference	viite
74	referential link	states	väittää	stated in	väitetään kohteessa
75	referential link	tag for	täginä	has tag	omistaa tägin
76	referential link	category for	kategoriana	has category	kuuluu kategoriaan
77	referential link	associates with	liittyy			This is its own inverse
78	referential link	answers question	vastaa kysymykseen	has answer	vastaus
79	indicator	indicator	indikaattori			Depreciated. Use item class indicator and relation describes.
80	indicator	risk indicator	riski-indikaattori			Depreciated. Use item class risk indicator and relation describes.
81	indicator	effectiveness indicator	vaikuttavuusindikaattori			Depreciated. Use item class effectiveness indicator and relation describes.
82	indicator	operational indicator	toimintaindikaattori			Depreciated. Use item class operational indicator and relation describes.
83	irrelevant argument	irrelevant comment	epärelevantti kommentti			We don't need inverses, because the relation is always tied with an argument (the subject).
84	irrelevant argument	irrelevant attack	epärelevantti hyökkäys
85	irrelevant argument	irrelevant defense	epärelevantti puolustus
86	relevant argument	relevant comment	relevantti kommentti
87	relevant argument	relevant attack	relevantti hyökkäys
88	relevant argument	relevant defense	relevantti puolustus
89	judgement	value judgement	arvovalinta			DO WE NEED THESE OR DO WE RATHER USE RELATION 'MAKES RELEVANT' OR SOMETHING ELSE?
90	judgemenet	value resolution	arvopäätös
91	judgemenet	value	arvostus
92	value judgemenet	reach	ulottuvuus
93	fact judgemenet	fact judgement	faktavalinta			WHAT ARE THE EXACT MEANINGS OF THESE?
94	fact judgemenet	estimate	arvio
95	fact judgemenet	fact resolution	faktapäätös