YMAL

This page is a knowledge crystal of subtype variable. The page identifier is Op_en4008
Moderator:Jouni (see all)
Upload data {{#opasnet_base_link:Op_en4008}}

YMAL is the Assessment and Modelling Unit in the Department of Environmental Health in the National Institute for Health and Welfare (THL).

This page contains descriptions of the unit in general. However, it used to focus on the question about the profile of the future of the unit after the retirement of the current head, Matti Jantunen. A previous question about the successor of Matti became outdated due to budget cuts that prevented to open the position at all. The current unit head is Jouni Tuomisto, who was the vice head before Matti Jantunen retired. This means that Matti's retirement simply makes YMAL one great person smaller.

Strategic directions of YMAL 2010-2015

Objective	Means to achieve the objective	Description
Develop open assessment further	Experience from peer rating Use of onors in gathering scientific merit Respect theory
Add user-friendly functionalities to Opasnet to promote use.	R software running from server R package with functions for Opasnet, e.g. Opasnet Base Connection for R
Perform open assessments.	Topics: Climate change and energy and transport (Urgenche, Bioher, Claih, Transphorm) extreme temperatures (Claih) Air pollution (Urgenche, Transphorm, PM Sizex)
Create practical policy examples	Suomen hallitusohjelma 2011 Kuntakone Seurakuntavaalit 2010 (idea not realised)
Apply Opasnet tools in any useful context.	YMAL (budgeting for a unit; works on larger scale as well) Replace the existing pile of separate, overlapping THL tools (Opasnetin kehitystarpeita
Teach open assessment	Eracedu, Decision analysis and risk management

Strategy of YMAL.ppt

The previous discussion about the new unit head requirements can be found here.

• The current personnel of the Unit of Assessment and Modelling is 2 senior researchers, 5 post-docs, 4 PhD students, 1.5 IT managers, and 1 secretary.
• The current personnel of the Department of Environmental Health is ca. 130 people; the other units cover toxicology, environmental epidemiology, environmental microbiology, environmental chemistry, and water.
• The unit funding from the THL budget is in the order of XX €/a, excluding salaries.
• Ca. XX % of the current unit budget comes from external sources (mainly research projects).

YMAL expertise and funding

Areas of expertise in YMAL and direct Government budget allocated to each area.

Area of expertise	THL budget per year (including salaries)	Level of expertise
Situation after Matti Jantunen's retirement
Open assessment	25 000 €1	Top expertise in world
Air pollution exposure analysis	30 000 €2	One of top in Europe
Integrated environmental health impact assessment (IEHIA)	-90 000 €3	Good European level
Impact assessment of food, water, air, soil, and noise	25 000 €4	Good European level
Project management expertise	40 000 €5	Good THL level
Administrative expertise	40 000 €5	Good THL level
Subtotal	70 000 €
Expertise lost due to Matti Jantunen's retirement
Exposure sciences	90 000 €6	One of top in Europe
Indoor air expertise
Participation in international expert groupe
Subtotal	90 000 €
Grand total before Matti's retirement and Intarese change	250 000 €

Notes.

¹ One third of Jouni's salary

² THL funding for PM Sizex project

³ The abrupt change of Intarese budget from research to overhead

⁴ THL funding for several research projects

⁵ 1/2 Laura + 1/3 Jouni

⁶ Matti

YMAL strategy

Focus area of a new senior researcher

By Jouni

YMAL has currently two senior researcher positions. What should be the focus area of a new senior researcher? Should he/she focus on open assessment or some more practical application area (e.g. environmental impact assessment required by law, urban planning issues, or other)?

Can open assessment be such a focus area that it would have two senior researchers and a whole unit in THL? Yes. THL should lead the worldwide movement of bringing science to policy. A major revolution will probably happen in a few years related to science-policy interface, or scientific information production for societal decision-making. This is simply because scientific information is currently under-utilised due to poor information management systems. The situation is very similar to encyclopedia market in 2004 when Wikipedia had a few thousand articles. Encyclopedia books are excellent for organising and synthesising information, and you can buy a printed copy of 100000 keyword articles with just a few hundred euros. Five years later, Wikipedia had forced a large fraction of encyclopedia publishers to shut down worldwide, simply because it was easier to use, had better coverage, and was free. Books are excellent, but Wikipedia is simply much better.

The same will probably happen to policy assessments, policy reports, and scientific committees on whatever policy area. An inevitable revolution will happen after the mankind learns to organise information directly for policy use in such a way that 1) it is based on mass collaboration and scientific method; 2) it is freely and very easily available to anyone; 3) it is not controllable by any single interest group; and 4) critical mass of voters know this.

However, the progress is inevitable only after these things have happened, it is not inevitable now. Open assessment could grow into this revolutionary Wikipedia of science-policy interface. But so far, it is not well enough known. Opasnet is not practical enough for hesitant users. We have too little experience on real-life large-scale integrated policy assessments. Most assessors don't even believe those could be done in a web workspace. The connections to real-life policy-making are still much too weak. Openness is not inevitable in policy (unlike in many other areas of life), as protectionist and anti-globalisation ideas are growing strong, mainly due to the economic crisis.

There are two major hindrances of open assessment progress: lack of networking and lack of practical experience. These are discussed below. In my opinion, the lack of networking is a bigger problem today, because the right networks will also bring practical users and experience.

Lack of networking. YMAL does have a lot of networks in Finland, Europe, and worldwide. However, these are networks for the traditional methods such as exposure and health sciences or impact assessment. Although these are important as well, what is critically needed now is networking with people who are working in those fields that are needed in the science-policy revolution. These are, in my opinion, modelling network systems (e.g. Simupedia); knowledge creation research (Trialogue); social media research; networks of existing mass collaboration projects, notably Wikipedia and other wiki projects; social innovation projects, especially those that emphasise Internet tools and workspaces (Innokylä); and copyleft experts and activists.

Lack of practical experience. There are many obstacles, which are mostly of practical nature. A critical mass of theoretical understanding already exists for setting up a practical workspace, although there are clearly major theoretical questions as well. It would be very useful to have a senior researcher whose main interest is to do open assessments and facilitate them by removing practical obstacles.

On the other hand, there is not clear enough a picture about the reasons why open assessment has not been adopted quicker. It may simply be lack of examples. In this case, it might be good to recruit a new person who focuses on his/her own specific topic, say, environmental impact assessments, and just applies open assessment in that field. This approach would ensure that a specific important topic is covered within THL/YMTO. What is, then, the new topic that is the most important to cover?

It is really difficult for me to name one single topic. There are many important topics that THL/YMTO does not cover, and I don't know on what grounds the choice should be made. On the other hand, if we are successful in the science-policy revolution, the question about who is located in which organisation becomes much less important. The real workmates will be from all over the world, and the organisational structures lose importance.

The least favourable option in my thinking is a situation where a new senior researcher has no connection to open assessment. The situation would bring no synergistic, only additional, value, and it would require extreme talent to outweigh synergistic opportunities lost.

Maybe the best way to look at this is to look for two distinct focus areas for two senior researchers within the broad area of open assessment. We should not bind us too tightly to the traditional methods (e.g. risk assessment, environmental impact assessment, cost-benefit analysis), because they will hopefully come closer to each other and finally merge into a single integrated system to help decision-making. The methodological background of a new researcher today may be one of the existing methods (impact assessment, epidemiology or exposure sciences, health sciences...). But on the other hand, it might be the right time to take a fresh look at the science-policy revolution and look for people in the new networking areas listed above (knowledge creation, modelling networks...). Willingness to learn new things and the urge to promote the science-policy revolution is the most important property of a new senior researcher.

Objectives of YMAL

By Matti

YMTO:n toiminta tukee ympäristö- ja terveystieteellisin menetelmin vastuullista yhteiskunnallista päätöksentekoa ja toimintaa ympäristöterveyteen liittyvissä kysymyksissä. YMAL:n tehtävä on, kuten yksikön nimi sanoo, kehittää ympäristöterveyskysymysten tieteellistä arvioinnin ja mallintamisen (= arvioinnin keskeinen työkalu) systematiikkaa ja tekniikkoja, sekä myös tehdä tätä työtä, siis arvioida ja mallintaa. Ilman käytäntöä kehittämisestä puuttuu konkreettisuus. YMAL:n toiminta toisaalta tukee, toisaalta tukeutuu koko YMTO:n työhön ja asiantuntemukseen.

Koska muutkin YMTO:n (ja THL:n) osastot tekevät arviointia ja mallintamista, mikä sitten on YMAL:n erityisrooli?

Ensiksikin, YMAL:n arviointirooli on kattavampi. Intarese-hankkeessa on käytössä termi ’Whole Chain Approach’, joka sisältää koko vaikutusketjun päästöstä altistumisen kautta terveysvaikutuksiin. WHO käyttää vielä laajempaa DPSEEA mallia, joka lähtee ympäristöä kuormittavista perustekijöistä (D, driving force, kuten tarve kasvattaa leipäviljaa, liikkua paikasta toiseen, nukkua suojassa säältä ja katseilta, ansaita toimeentulo ja tehdä kannattavaa liiketoimintaa) ja päätyy todetuista haitoista johdettuihin toimenpiteisiin (A, action). Kattavissa malleissa on huomioitava myös mm. sellaisia tekijöitä kuin kansalaisten tietämys ja [niin aiheelliset kuin aiheettomatkin] huolet, taloudelliset ja juridiset reunaehdot ja sekä haittojen (esim. ilmastonmuutos) että niiden torjumiseksi esitettyjen toimenpiteiden (esim. kaupunkirakenteen tiivistäminen) vaikutukset elämäntapoihin ja hyväksyttävyys kansalaisten yhdenvertaisuuden ja yksilön oikeuksien näkökulmista – siis koko se kulttuuri, jonka puitteissa toimitaan. YMAL:n tulee kyetä työssään ymmärtämään oma roolinsa koko tässä laajassa kontekstissa, mutta YMAL:n asiantuntijavastuu rajoittuu väestön terveyteen ja hyvinvointiin.

Toiseksi, YMALn tulee kehittää ja käyttää konseptuaalisia malleja ja ennustavia mallintamistekniikoita. Vastuullinen päätöksenteko ja politiikkojen toteuttaminen (accountable policy development and implementation) edellyttävät päättäjiltä politiikoille annettuja konkreettisia tavoitteita, sekä YMTO/YMAL:lta kykyä kvalitatiivisesti ja kvantitatiivisesti mallintaa politiikkavaihtoehdoille asetettujen kansanterveydellisten tavoitteiden toteutumista mahdollisimman luotettavasti ja kattavasti, ts. kehittää ja käyttää ennustavia (fysikaalisia, mekanistisia) malleja, päätöksenteon tueksi. Lisäksi tarvitaan kykyä mallintaa valittujen politiikkojen tavoitteiden toteutumista mahdollisimman varhain niiden toteuttamisvaiheessa mitatuista ympäristömuutoksista (esim. kaupunki-ilman dieselhiukkasten pitoisuuden toteutunut vs. odotettu muutos) jo ennen kuin esimerkiksi epidemiologinen tutkimus osoittaa kansanterveysedut (esim. CV-kuolleisuuden aleneminen) tai –haitat. Myös tilastotieteellisten mallien ymmärtämistä tarvitaan, mutta pääpaino ei ole niissä – ne on kehitetty olemassa olevien aineistojen analysoimiseen ja kuvaamiseen, ei prosessien ennustamiseen.

Kolmanneksi ympäristöterveyden riskinarviontiin ja mallintamiseen YMAL tarvitsee laajaa tieteellistä ymmärrystä sekä luonnon-, yhdyskunta- ja sisäympäristöjen prosesseista, päästöistä altistumiseen (lähteestä ihmiseen), että ihmiselimistön biologisista prosesseista (altistumisesta kohde-elimiin ja vaikutuksiin niissä).

Koska ympäristön terveysriskien arviointi ja hallinta on monitieteistä ja laaja-alaista toimintaa, se tukeutuu perustieteiden lisäksi käytännön kokemuksesta ja ammatillisesta konsensuksesta johdettuihin ja ajan myötä kehittyviin paradigmoihin. Hyvin tunnettuja esimerkkejä tällaisista ovat vaikkapa ICRP:n neljä säteilysuojeluperiaatetta ja NAS/NRC:n v. 1983 riskinarviointiparadigma. Paradigmojen tunteminen ja ymmärtäminen on välttämätön edellytys niin ympäristöterveysalan sisäiselle kansainväliselle kommunikaatiolle ja yhteistyölle kuin myös näiden paradigmojen eteenpäin kehittämiselle.

Kyseessä on siis laaja, monitieteinen ja ongelmanratkaisuorientoitunut [pääasiassa] luonnontieteiden soveltamisalue. Tämän vuoksi katson parhaiden koulutustaustojen löytyvän sovelletuista luonnontieteistä, siis tekniikan, lääketieteen ja ympäristötieteiden piiristä. Kymmenen … kahdenkymmenen tutkijan yksikkö ei kykene hallitsemaan koko edellä esittämääni luonnotieteellis-yhteiskunnallista kokonaisuutta, vaan sen on tukeuduttava sekä talon sisäiseen yhteistyöhön – mihin THL:n kokonaisuus ja YMTOn pitkäaikainen toimintakulttuuri antavat erinomaisen perustan, että tiiviiseen kansainväliseen vuorovaikutukseen alan parhaiden tutkimusyksiköiden ja asiantuntijoiden kanssa, josta YMAL:lla on paljon ja näyttöä.

Valittavan henkilön ominaisuudet. Uskottavuus edellyttää vahvaa tieteellistä portfoliota, näyttöä siitä, että hänellä on kysyntää kansainvälisiin asiantuntijatehtäviin, sekä tehtävän erityisluonteen vuoksi avaraa mieltä, yhteistyö- ja verkostoitumiskykyä sekä vahva näyttö myös näistä ominaisuuksista.

Mitä YMAL:n tulisi olla v. 2015?

• Tunnustettu ja kysytty asiantuntija kansallisissa, EU:n, WHO:n ja tieteellisten järjestöjen tehtävissä.
• Koordinaattori tai yhteistyökumppani keskeisimmissä Eurooppalaisissa tutkimushankkeissa.
• Koko YMTO:n (ja muun THL:n) työn tuloksien kokoaja suomalaisen yhteiskunnan ja EU:n tarpeisiin.
• Tieteellisiin premisseihin tiukasti pitäytyvä yhteiskunnallinen keskustelija, valistaja ja vaikuttaja.

Keskeisimmät kysymykset: 2015

• Ilmastonmuutoksen torjunta- ja ilmastonmuutokseen sopeutumispolitiikat
• Terveet kaupungit: kaupunkirakenne, kaupunkiympäristöt, liikenne, rakennukset, elämäntavat.
• Kokonaisaltistuminen: Euroopan biomonitorointiohjelman kehittäminen, tulosten tulkinta ja hyödyntäminen riskinarvioinnissa ja hallinnassa
• Matalien ja kompleksien altistusten riskinarviointi ja hallinta
• Ja varmasti jotakin muuta, jota en nyt tule ajatelleeksi.

Other points

Ministry of Social Affairs -linkages

• THL is a sectoral research organization that maintains a substantial body of scientific expertize that is available for the Ministry for reaching its key objectives both in cases of large scale international accidents (e.g. Chernobyl), national accidents (e.g. Nokia water case), in development of efficient public health and health protection policies (e.g. air pollution) and solving local scale controversies (expert statements related to industrial sites, waste management etc.). Scientific expertize and international networking is a mandatory prerequisite for responding to these expertize needs set by the Ministry.

Related files

<mfanonymousfilelist></mfanonymousfilelist>