Talk:Open policy ontology

Shared understanding

Jaettu ymmärrys pyrkii taistelwmaan muutamia ikiaikaiaia mutta nykyäänkin öolttavia ongel.ia vaataan. Typeryksillä on liikaa valtaa. He eivät ymmärrä päätöstwnsä vaikutuksia vaikka tä tieto olisi olemassa ja käytettävissä. Valta on liian keskittt yttä. Keskusvalta pyrkii syöttämään painetta asioista joissa euohonjuuritasoll omisi parempi näkemys. Kuiteenkin pitää muistaa että yhteistyö on yleensä ottaen ja myös laajassa mittakaavassa tietyin ehdoin hyödyllistä. Mkllä ehdoin? Kun mielipiteenmuodostus on monimuotoizta ja huomioisjbsidiariteetin.

Miten rakenteessa kuvataan eri ihmisten päässä olevat kokonaismallit? Silloin kun ne puhuvat tosiasioista ne kai painuvat osaksi muuttujia mutta kun ne puhuvat mahdollisesta tulevaisuudesta niin niitä on rajaton määrä eikä siksi yksi asia sulje toista pois kuten tosimaailmassa. Pitääkö siis määritellä missä universumissa asiat tapahtuvat ja ne sitten ovat sisäisesti koherentteja? Tämä ei liene mahdollista koska silloin kokonaisuus ei konvergoidu.

Entä jos ajatellaan että on tasan yksi tulevaisuus ja emmw vain tiedä millainen se on? Silloin voidaan rakentaa erilaisia teorioita jotka ovat sisäisesti kohefentteja mutta joista korkeintaan yksi toteutuu. Teofiat luhistuvat sitä mukaa kun aika kuluu ja ne muuttuvat todellisuuden kanssa epäyjteensopiviksi. Tässä versiossa teoriat ovat tiukemmin kiinni todwllisuudessa eivätkä mitään rinnakkaisuniversumeja. Tämä voisi toimia.

Miten se siis kuvataan. Tulevaisuuden kuvat ovat muuttujia jotka sijaitsevat ajallises0ti 'lähitulevaisuudessa" tai jossain muussa epämääräisesti rajatussa ajassa. Yksittäiset asiat voisi ryhmänä merdkata osaksi 'Mian skenaariota' jolloin niitä olisi helppo tarkastella kokonaisuutena.

Yksi asia on että tulevaisuuden asiat ovat stereotyyppejä jotka eivät sinänsä voi olla tosia koska ne kuvaavat ideaa pikemmin kuin tarkasti määriteltyä asiaa. Eli niitä ei voi falsifioida koska ne ovat luokkia ja vain instanssin voi falsifioida. Toisaalta luokkien kanssa operointi voi olla opetravaista joten ei aina tarvita instansseja.

Mitä käytännössä? Mian Herring stock tarkoittaa jotain ja Annukan vastaava jotain muuta. Näiden välinen yhteys pitäisi kuvata esim describes similar concept as. Tämä relaatio olisi kutsu ttöstää asiaa yhdessä ja pyrkkä kohti yhteistä, yleispätevää ja täsmällistä määrittelyä.

On pidettävä selvänä mikä prosessi on mikä. Samasta asiasta voi tulla useita versioita reaaliajan kuluessa. Näitä hoidetaan versionhallinnalla. Periaatteesssa uusin on aina paras ja vain poikkeustapauksessa pitää katsoa tai viitata vanhan version sisältöön. Git voisi olla käytössä tässä. Sitten on epämääräinen aikaulottuvuus jossa monet yleisiomiöt ovat. Ne sijaitsevan tarkemmi määrittelemättömässä nykyhetkessä tai tulevaisuudessa. Tämä on yleensä oletusarvo jos tarkkaa aikarajausta ei anneta mutta selvyyden vuoksi se voidaan myös määritellä aikaattribuuteilla. Versionhallinnassa voi tapahtua kaksi asiaa. Joko olio forkataan editointia varten ajatuksena yhdistää myöhemmin. Tai sitten huomataan että olio onkin järkevää jakaa osiin joilla on jakamisen jälkeen eri merkitys ja sisältö. Miten tämä ilmaistaan? On kai järkevää että vanha olio poistetaan nykykuvauksesta koska se ei enää sisällä ajankohtaista tietoa. Mutta pitääko forkkauksen lisäksi jäädä joku historiatieto siitä mikä tämä olio oli ennen kuin siitä tuli se mikä se on? Sikäli kyllä että koska olioilla on pysyvät urlit niin ajatus on että sen olion kysymys pysyy kutakuinkin samana ajassa. Tässähän kyse on käytännössä siitä että kysymys täsmentyy kahdeksi kysymykseksi. Kannnattanee noudattaa wikipedian käytäntöä ja käyttää disambiguos sivula ja sivulla olevaa kommenttia että tämä käsittelee asiaa x ja tähän liittyvästä asiasta katso sivu y. Tähän riittänee jokin yleisrelaatio 'katso myös'.

Tarvitaan jokin sulautusfunktio joka kertoo että yksi olioversio sisältyy kokonaisuudessaan johonkin toisen olion versioon eikä sitä erikseen enää tarvkta. Toisaalta kysymys siitä sulautuujo se vai ei voi illa kiistanalainen jolloin pitää pysttä sanomaan että minun mielestä ei sulaudu jolllin ensimmäinen olio edelleen pysyy näkyvissä nykyhetken ttöpöydällä. Miten tämä suhtautuu gitin erilaisiin ttötiloihin? Jokaisellahan voi illa omalla työpäydällään mitä vaan ja sitten pull requestin avulla ne yjdistetään yhteiseen ttöpöytään. Nyt pitäisi sallia myös sellaimen, että omat asiat yhdistetään yhteiseen koska minä haluan ne muille näkyväksi. Mutta fyysisen yhdistämisen sijasta voi olla parempi että oma ttöpöytä tuodaankin muiden näkyville jolloin saavutetaan sama toiminnallisuus. Itse asiassa tämä voi ratkaista mhös arkkitttppien ongelman: jokainen arkkitttppi ylläpitäköön omaa ttöpöhtäänsä ja käyttäköön tiedon jalostamiseen mitä implisiittisiä sääntöjä vain haluaa. Tämä ei kuitenkaan ratkaise sitä että jos jokin arkkityypoi on puhtaasti sääntöpohjainen eikä sillä ole takana mktään fyysistä organisaatiota. Silloin sillä ei voi olla omaa ttöpöytääkään vaan pitää hyödybtää jotain yleistä ttöpöytää.

Millaisia syötteitä. Arviointi jossa päähuomio kausaalisuuksilla. Pjheenvuoro joka voi olla sisäiseltä rakenteeltaan mitä vaan ja hleensä sisältää sekä arvoja että faktlja. Tällaisen hybridin luokitteleminen todeksi tai epätodeksi ei yleensä onnistu. Mutta sen assosioituminen muihin olioihin on olennaista. Sillä voisi olla parametri hyväksyn/en hyväksy. Puheenvuoroa voi lähteä analyso7maan siten että kytkee siihen premissejä relaatiolla on premissinä asialle. Premissit ovat puhtaasti faktoja tai arvoja ja niiden toduudesta ja hyvyydestä voidaan käydä selkeämpää kesksustelua.

Selkeyttämistä kaipaa eri toimijoiden roiminnan kubaaminen. Onko bau siis faktoja koska se tapahtuu oikeasti nyt (tai tulevaisuudessa?) Kyllä kai. Onko toiminnan kuvaaminen luokka vai instanssi? Jos kuvataan miten yleensä toimitaan se on luokka mutta jos kuvataan miten jossain tietyssä tilanteessa toimittiin se on instanssi. Metodit ovat tässä.katsannossa luokkia toimintamalleista joiden mukaan pitäisi toimia. Instansseja ovat ne tilanteet jossa metodia on käytetty.

Skenaarioiden avulla kuvataan miten voisi toimia ja ja mitä siitä seuraisi. Skenaario on olion lisätieto joka kuvaa miren asia voisi olla eikä sitä miten se on. Voidaanko kaikki tietooliot luokitella joko tosiasioita tai mahdollisuuksia kubaaviksi? Ei vii koska hybriditkin ovat mahdollisia. Eli ei oteta pakolliseksi attribuutiksi.

Identiteetti on hyödyn ja moraalin lisäksi olennainen ihmisen toimi taan vaikuttava tekijä. Se voi toimia vastoin molempia edellisiä yksilötasolla. Siksi joukkoon kuulumisen paine saa ihmisen tekemään kaikenlaista minä voi horjuttaa muuten tasapainoista yhteiskuntaa. Näiden identigeettien tunnistaminen on ragaisevan täfkeää kun pyritään ohjaamaan ihmisten käygtäytymistä kohti järkevää. Tämä on mahdollista siksi että ihmisellä on aina useita identiteetrejä ja rooleja ja jos yhteiskunnallisesti haitallisen roolin tilalle saazaan nostettua jokin rakentavampi, myös ristiriidat rauhoittuvat.

Relaarioita Kuuluu ryhmään On ryhmän omi ainen piirre Pitää tärkeänä. Alaominaisuuksia. Pitää hyveellisenä. Pitää hyödhllisenä. Pitää velvollisuutena. Mainitsee asian. Tätä käytetään kun kyseessä on eirakenteinen twksti sota jäsennetään ja kuvataan sen sisältämiä tietorakenteita. Objektin täytyy siis olla o toligian mukainen olio.

Ontologies

Ispra ontology ympäristöterveyttä Deo discourse elements ontology. Mutta tämä sisältää.vain artikkelin osia. Spar. Semamtic publishing and refefencing ontologies Sio. Semanticscience integrated ontology. Contains eg. logical operators Sro. Salt rhetorical ontology. Sao. Salt annotation ontology. Connection between rhetorical ontology and text structure ontology. Wikim. Wiki tool model. To describe main elements of wikis. Dcterms. Dcmi metadata terms. Dublin core metadata terms. All of them. Rdfs. The rdf schema vocabulary. Rdf. The rdf concepts vocabulary. Foaf. Friend of a friend ontomogy. Proples relatio ships and linking paople and information. Aiiso. Academic institute internal structure ontology. May be useful. Reco. Recommendatkons ontology. Recommendations as restrictions or ratings. Ihan hyödyllinen varmaan. Sio:sio_000769 uncertainty Acm:I.2.3.8 uncertainty fuzzy or probabilistic reasoning Earth. Vocabulary for climate changes and paleoclimatology data. Uncertainties well characterised. Uncertml. An xml schema for describing uncertainties. Not found from oki database but important. NEPOMUK Information Element Core Ontology (nie). Not active any more

Esimerkkilauseet

Thĺ on instanssi toimija Thl vsstaa sotetietopohja Thl osallistuu goherr arvioi ti Sotetietopohja kähttää menetelmää gsmpm Tketoprosessikuvaus on alaluokka me etelmä Avohilmoprosessi on iinstanssi tietopfosessikuvaus Raportointitieto on ongelma prosessissa avohilmoprosessi Ķertyymänseurantatyökalu on indtanssi .enegelmä Kertymänseurantatyökalu ratkaisee o gelman raportoi titieto Avohilmätieto tuottaa tietpa tarpeeseen x Käyttötilanteet pitäisi määritellä myös. . Mihin päätökseen tieto miittty. Mitä muuttukaa tieto vahvistaa. Käyttäjäprofiilien kuvaaminen. Kuvaako se samalla päätöksiä joita lrntällä tehdään? Vai ovatko kuvaukset liian hlimalkaisia siihen Voidaanko käyttäjätarpeita myös rubeta keräämään ja kuvaamaan jott tuottaisivat tlimintamalleja ja gietolähteitä muillekin? Parannusehdotus prosessiin x. Pystyttävä kuvaamaan myös erimielisyyksiä mikä muutos parantaisi prosessia x.

Keinäsen data. Liittyy sotwtietopohkaankin. Alhaalta ylös. Mitää dataa on ja mitä sillä voisi tehsä? Ylhäöltä alas. Mitä tietotarpeita on ja miten voitaisiin rakentaa tarvittavat tiedontuotantooroseSit? Sivulta. Mitä muita tiedontuotantoorosesseja ja kehityshankkeita on meneillöän ja mitsn ne voisivat tukea toisiaan?

Mitkä ovat asioita jotka nlstavat ykdityiskohdan tärkeälsi? Se on suosittu Se sisältää eriäviä näkemynsiä jotka tuottavat eri päätelmät Sen voi arvo on suuri Se linkittyy suureen joukkoon asioita

Survivors

Miten pitäisi pärjätä yhteiskunnassa? Voiko pelkällä idealla menestyä? Miksi pitää memestyä jossain konkreettisessa asiassa sen sijaan että saisi jonkin idean oikein? Jos idea on matematiikkaa pelkkä idea ja todistus riittää. Mutta jos se on käytännölline idea se menestyy vasta kun se muuttaa käytäntöjä oikeasti. Idean keksiminen ja sen täytäntöönpano kuitenkin vaativat hyvin erilaisia taitoja. Jos ei ole molemoia idea jää vaille huomiota. Hyvällä toteuttajalla on helpompaa: kyllä joku palkkaa hänet toteuttamaan lmia ideoitaan koska rahaan hhdistettyjä ideoita on maailmalla runsaasti, hyviä ja huonoja. Entä jos ideasi on se että jokin idea on huono? Mitä keinoja on edistää tätä ideaa? Voit koota joukon ja marssia sitä vastaan tai lobata muilla keinoin. Mutta ensin pitää tunnkstaa vihollinen jonka lyömällä huono idea kuolde. Jos sellaista ei löydy, tehtävä on liki mahdoton. Idean vastustaminen ilman osapuolen vastustamista on vaikeaa. Siksi luultavasti saat vahvoja vastustajia jotka suuntaavat tarmonsa sinun vastustamiseesi vaikka olette eri mieltä ainoastaan tästä yhdestä ideasta. Ideoita voi edistää kokeilemalla niitä markkinoilla tai tutkimulsessa. Molemmat edellyttävät rahoittajan innostamista mukaan tekemiseen tai idean tuotteiden ostamiseen. Taas kerran nämä markkinointitaidot ovat eri kuin ne joita tarvitaan idean kehittämiseen.

Onko nykymaailmassa tärkeämpää kehittää kykyä arcioida ja seuloa ideoita teoriassa vai edistää kokeiluja käytännössä? Kokeilut auttavat hyvää izeaa eteenpäin koska voit osoittaa että se on mahdollinen. Mutta jos ideasi on että jokin idea on huono, sen huonous ei silloin piile välittömässä toteutuskelvottomuudessa vaan päinvastoin siinä että se nimenomaan on toteuttamiskelpoinen. Muunlaisia huonoja ideoitahan on turha vastustaa koska ne eivät koskaan pääse lentoon muutenkaan. Huonon toteuttamiskelpoisen idean huonous on siis osoitettava muilla tavoilla. On opittava mittaamaan välillistä huonoutta. Eli kysymys kuuluu: onko sitä helpompi mitata teoreettisesti pohtimalla vai käytännön kokeilujen suuntaamisella välillisen huonouden mittaamiseen? Vastaus kysymykseen on että riipouu tilanteesta. Kyse ei ole itse asiassa helppoudesta vaan siitä että toiset ideat soveltuvat paremmin tliseen ja toiset toiseen. Niinpä pitäisi kehittää kolmea asiaa: miten teoretisoidaan huonoudesta? Miten kokeillaan huonoutta käytännössä? Ja miten tunnistetaan kumpaa tietyssä tilanteessa kannattaa käyttää?

Huonous on yleensä yksityiskohdissa. Tämä johtuu siitä että yksityiskohdat ovat yleensä jonkun tiedossa ja huonoksi tunnettuja. Eihän ideaa voi tietää huonoksi jos siitä ei ole tietoa, ja perusrakenteeltaan huonot ideat eivät ole ongelma koska kukaan ei yritä edistää niitä (tästä kyllä löytyy myös valitettavia poikkeuksia mutta ne yléensä kytkeytyvät eri asioiden koplaamiseen jomloin huonot ideat hyväksytään jinkin paremman idean rinnalla).

Tarvitaan siis keinoja yksityiskohtien kriittiseen tarkasteluun ja sitten synteesien vetämiseen niistä. Olennaista on että synteesit eli päättelyketjut ja premissit ovat laajassa mitassa haastettavissa mutta silti automaattisesti ylläpidettävissä. Löytyykö valmista päättelykonetta jota vain ei ole sovellettu useiden toimijoiden yhtäaikaisen ja ristiriitaisen päättelyn toteuttamiseen?

Huono idea voi olla osa isompaa sinänsä hyvää ideaa. Tällä on kahdenlaisia seurauksia. Toisaalta huono osa saattaa pilata sitä hyvää mitä kokonaisuudella on ja tehdä siitä jopa kokonaisuutena huonon. Toisaalta huono yksityiskohta kerää heekästi vastustusta jolloin hyvätkään asiat eivät etene. Ratkaisuna on molemmissa huonon odean tunnistamiem ja korvaaminen paremmalla yksityiskojdalla. Tällöin sekä hsitat että vastustus vähemevät.

Onko hyödyllistä määritellä millaidesta maailmaata puhumme? Maailmahan on toisaalta todellinen koska se meitä kiinnostaa. Toisaalta se sisältää joitakin skenaarioita tulevista päätönsistä tai toimenpiteistä ja niistäkin puhumme osana msailmaa vailka ne obstkin vain spekulaatiota.

Theses about the method of shared understanding

Sen on toimittava ilman lupaa päättäjiltä Sen on tuotettava ennjsteita politiikan tullksista ja niiden on oltava mitattavia Ennusteita on tuotettava riittävästä määrästä politiikkoja jotta kaikkia ei toteuteta ja saadaan verrokki Pyrkimyksenä on huonoimoien vaihtoehtojen analyysi Huonoudezsa pyritään kattavuuteen jotta tehtävä päätös olisi aina ollut tarkasteltavien listalla.

Tutkijoiden ei ainoastAn pidä lähteä mukaan yhteiskunnallliseen keskusteluun vaa heidän pitää vetää yhteiskunnallinen keKustelu suurwnnuslasin alle tieteemlksen alalyysin kohgeeksi.

Kommuniskia olisi ensin pigänyt testata rotilla. Nykyään pystymme testaamaan päätöksiä in silico

Tieteen ääni paradoksaalisesti vahvistuu kun alamme huolellisesti kuunnella kaikkidn näkemyksiä. Tämä johtuu siitä että huutokuorossa voittaa poliittisin keinoin mutta analyysiSä tiegeellisin kei oin. Mitä useampia nökemynsiä analysoidaan sitä parempi tieteelld.

Toinen syy kuunnella on egtä ihmizet rauhoittuvat kun heitä kuunnellaan ja käyttäyttvät sivisgyneemmin. Kaikki saavat asiaansa paremmin edistegtyä.

Yhteiskunnallisdt mielipiteet eivät ole ihmisen yksittisomaisuutta siten kuin vaikka uskonnolliset. Niitä saa arvioida ja arvostella ilman lupaa.

Method of shared understanding 6.9.2017

Jaetun ymmärryksen memetelmä perustuu ihmisten väliseen keskusteluun jonka avulla kuvataan konteksti ja riippuvuudet ai ontologian avulla.

Jos on kaksi kuplaa jotka kumpikin kertovat oman näkemylsensä asiasta itsenäisesti, sen luulisi onnkstuvan. Mutta pystytäänkö molemmat kuvaamaan jossain tietyssä viitekehyksessä siten että molempien kuplien bäsenet obat tyytyväisiä yhteistulokseen?

Pitäisikö tätä ensin kopeilla jomlain keinotekoisella aineistolla? Todistaisiko se jotain? Käykö ghl keslustelu? Pitäisikö siinä pyrkiä kattavuuteen ja eri vaihtoevtojen kuvaamiseen myös sellaisten joita ei ole esigetty? Karkottaako se keskustelijat?

Tarjlituksena on olla kattava jotta kaikkien näkökulmat tulecat esille ja laajemminkin sellaiset ehdotykset jotka ovat plausi le mutta kukaan ei ile ottanht esiin pyritään nostamaan tarkastemuun. Tämän tarklotuksena on varmistaa ettei mitään hyviä ideoita unohdeta ja toisaalta rttä huonot ideat todetaan kunnon perustein huononsi.

Tarvitaan myös havainnoivia tutkimuksia työtapojen toimivuudesta eikä vain kokeita. Mutta miten se tehdään? Voidaanko rekistereistä todeta työtapoja ja sitten seurata niiden tuloksia sairastavuudessa hm? Ja onko tämä nyt se mitä tarvitaan?

Mitä minä oikeasti yritän saavuttaa?

Ehkä pktää ryhtyä konkreettiseksi. Jokin todellinen keisi. Listataan eri näjökulmat joita asiasta tylee esille. Täydennetään niitä menetel.än tuottamimma näkökjl.illa ja seurataan miten täydennetyt näkökkul.at muuttuvat päätöksiksi. O ko niillä vaikutusta? Laajentuuko näkemys? Ovatkl nämä mielipidekyzymynsiä joita vii kysyä kyselyllä?

Entä jos alkaisi kerätä järjestelmällisesti ideoita siitä mitä pitäisi tehdä ja sitten seuraa mitä niille tapahtuu. Samalla vlisi demonstroida sitä kuinka paljon vaihtoehtoja on tarjolla.

Toteutuksessa pitäisi miettiä mikä on se ko kreettinen tuote joka yritetään saada aikaiseksi.

Vai pitäisikö miettiä ja tutkia sitä miksi asiantuntijat ovat nihkeutä kirjaamaan kainki tietonsa yhteen oaikkaan muiden nritisoitavaksi.

Pitäisikö ensin kuvata iso kokonaistavoite: tehdä tutkimuksesta ja politiikasta yksi iso yhteinen ja yhgenäimen tietoprosessi, jossa kaikki olennainen tieto on kaikkien vapaasti käytettävissä. Tämän a toteutettavjutta b suosiota c hyötyä d haittoja sitten tutkitaan erilaisin keinoin. Keinoista ja alakhsymyksistä on syytä esittää konkreettisia esi.erkkejä. myös esitettävä ajatus että tämä hanke ei ratkaise ongelmaa yksin vaan kytkeytyy muihin samaan suuntaan vieviin projekteihin valassafariajtyksella jlssa on kokoelma ttökaluja ja menetel.iä.

Tietolähtöinen menetelmä voi yjdistää tutkimuksen ja politiikan koska sen avulla voidaan vähentää kummankin alueen epäyhteensopivia käytäntöjä. Oolitiilassa valta ja suosio ovag keskeisiä ajureita. Mutta tietonäkökulmasta näillä ei ole sinänsä merkitystä, ainoastaan tiedolla erimaisten ajatusten suosiosta. Ktse järjestelmä ei siis tarvitse valtaa tai sulsiita toimiakseen.

Samalla tavalla tjtkimusojilella jullaiseminen lehdissä on tiedepoliittista valtaa. Myös tämä kierretään koska tarjotaan mahdollksuus julkaista tietoja suoraan ja arvkoimaan niktä jälkikäteen. Näin kaikki tieto myös ei-tieteellimem saadaan saman prosessin puitteisiin.

Pitäisi tutkia erilaosten päätöstilanteiden julkisia ai eistoja. Kysymys: onko aineiston perusteella mahdollista tehdä päätelmiä vaijtoehtojen paremmuudesta? Korreloiko päätös siihen päätelmään jola on julkisen tiedon perusteella saatavissa? Mitä jää uupumaan?

Politiikan ja tutkimuksen kirjaaminen ylös sillä tarkkuudella että sen yksityiskojtainen arviointi on mahdollista. Tämä on ykköstavoite.

Ensisijaisesti ei keskitytä siihen miten poliitikot tai tutkijat motiviidaan avaamaan tietonsa vaan siihen mkten se pitäisi tehdä jotta tarvittavat toiminnallisuudrt ovat käytettävissä. Tämä vaatii tietoteoriaa ym.

Pitää määritellä mitä nimenomaisia asioita tutkitaan. Teoria rdfn taustalle ja sen toimivuutta?

Ideana on selkttää politiilka ja tiede tietokoneelle ai lle. Ei siksi että se pystyisi ymmärtämään sitä ja korvaamaan tutkijan gai poliitikon vaan jotta se muistaa kaikki hksityiskohdat ja mjistuttaa niistä. Se auttaa perusteötuun järkeilyyn.

Wikipediassa kerrotaan miten asiat ovat. Siksi ensyklopediamuotoimen tietorakenne toimii sekä kitjoittamiseen rtyä lulemiseen. Kuitenkin tutkimus ja politiikkakentässä olennaista on miten asiat vaikuttavat toisiinsa ja millä edellhtyksillä. Nämä lukuisat relaatiot edellyttävät sekä tiedon tuotantoon relaatioita tukevaa rakennetta että lukemiseen käyttöliittymää joka älykkäästi nostaa relevantteja relaatioita näkyville ja joka osaa tehdä tietojen pohjalta päätelmiä siitä millainen tilanne jossain suunnitellussa tilanteessa vallitsisi. .

Mahdollisia tulevaisuuksia on paljon enemmän kuin todellisuuksia vaikka otettaisiin huomioon että epävarmuuden takia mahdollisia nykyosyyksiä ja historioita on lukuisia. Erona kuitenkin on että tulevaisuuden osalta on tärkeää pystyä päättelemään erilaisgen loogisten ja kausaalisten suhteiden avulla mitkä tulevaisuuden kombinaatiot ovat mahdollisia ja mitkä eivät.

Pitää harjoitella tietorakennetta jollain stereotyyppisillä kohteilla kuten potilastyössä twhtävä satunnaistettu koeasetelma. Tai päätöksenteon taustaoletukset. Tai eri arvojen suhteutuminen toisiinsa kuten mikä on perimmäinen arvo ja mikä välinearvo. Näitä tutkimussuunnktelmaan.

Maailmassa vIkuttavat enigen ne, jotka ovat tarmonkaita ja vahvatahtoisia ja mnipulatiivisia eikä niinkään ne jotka ivat oikeassa. MaailmSga tulisi parempi paikka nIkille, jos tasOIno kallistuisi siihen suuntaan että oikeassaomijliden vaikjtusvalta kasvaisi. Yhteiskuntajärjestelmän pitäisi itsessään sisältää ele.e ttejä jotka tarkastelwvat kriittisesti yhteiskunnallosia ja päätöksentekoon liitttviä faktoja ja tavoitteita. Demokratia sinänsä ei takaa muuta kuin että ajatusten pitää olla suosittuja. Virano.aistoiminta tlteuttaa tätä pare.min, koska toiminta perustuu lakiin ja näyttöön jolloin myös totuuzellisuus tulee arvioiduksi.

Asiaa voi parantaa osallistavalla nettijärjestel.ällä joka kuvaa politiikan sisältöjä ja jonne eri vaihtoehtoja ja niiden vaikutuksia ja perusteluja voi kerätä ja keskjstella ja analysoida. Rjestelmän pelisäännöt voidaan kehittää sellaiseksi että se suosivat tieteellistä näyttöä ja alistavat kaiken sanltun tieteellkselle kritiikille.

Asiakaskeskeisyys; eikö meidän pitäisituottaa tietoa joka on totta kaikille eikä vain meidän asiakkamlle tai kohdeyleisölle? Pitäisi sii olla pääasialli en tietovarasto, jonka sisällöstä sitten vooi ammentaa tapauskohtaisesti räätälöityjä tietotuotteita joihinkin suunnattuihkn tarpeisiin.

Trialogi

Huonoimpien vaihroeehtojen karsimknen

Onnistumiskriteerit; Eri osallostujien näkemys saadaan kuvattua siten että he ovat itse tyytyväisiä Kuvaus voi sisältää sekä vapaamuotoista tekstiä että rakenteista informaatiota. Vapaamuotoimen teksti on aika kytkettävissä johonkin rakenteeseen jomlain relaatiolla. Järjestelmä kuvaa kattavasti myös hjonot ideat kosla niiden torjumi en on tärkeintä. Järjestwlmä tarvitsee kovan brändin koska tyrannit ymmärtävät ettei heidän politiikkansa menesty järjestelmän arvioinneissa ja siksi he yrittävät vaikeuttaa niiden ar iointia. Mutta jos brändi on kova politiikan etenemisen edellytys on että se läpäisee järjestelmän kriittisen tarkastelun. Tietoja pitää pystyä keräämään vaikka henkikö/poliitikko ei itse suostuisi osallistumaan eli näkemyksiä voi lisätä toosten puolesta perustuen siihen mitä henkilö on julkisuudessa esittänyt.

Miten voi lasketaan tilanteessa jossa päähuomio on huonoimman vaihtoehdon poissulkemisessa? Rationaalinen päättäjähän ei sitä koskaan harkitsisi mutta pitäisi siis mkettiä tilannetta jossa päättäjä ei ole rationaalimen. Tällöin llisi ehkä ajageltavissa että jokainen oäätösvaihtoehto valitaan jollain todennäköisyydellä ja sitten tarkastemlaan tilannetta jossa huonoi n suljetaan tai ei suljeta pois.

Tietorakenne voisi olla sellainen että on vapaamuotoista tekstiä josta voidaan tägillä erottaa tunnisteellinen sitaatti. Tunnisteeseen lisätään tarvittavaa metadataa. Esim että lause on i stanssi joskain periaatteesta tai arvosta. Metatasolla riittää käsitellä asioita abstraktioina eikä jokaista yksityiskohtaa tarvitse erikseen .iettiä. Voivatko tägit mennä tekstissä päällekkäin? Kyllä kai ei pitäisi olla esrettä. Tosin käytännössä siitä voi tulla harmia jos tekstiä editoidaan. Entä järjestelmän ulkoouolinen teksti? Tällöin on kaksi mahdollisuutta: sisällön kopiointi ja linkki alkuperäiseen. Tai sitten varsinainen sisältö jätetään alkuperäiselle paikalleen linkin taakse jos uskotaan että linkki ei kagkea ja vain tägin metatiedot kirjataan järjestelmään.

Tietojärjestelmien tietoturvan kehittäminen Pitäisikö olla ideaali toimi tamalli garjolla tai mketinnässä? Sen sijaan että lähdettäisiin yksittäisistä järjestelmistä. Eikö jullaistavan muodon pitäisi oola avointa dataa

1.9.2017

Pitää tutustua myös sparraus- ja startupsivustoihin kosla niillähän käydään läpi ideoita kriittisesti ja kehitetään ideoita ennen niiden toteuttamista.

Nörttidn vallankumous: todistamme giegeellisesti huonot politiikat huonoiksi. Äänestäjäkjnnan gehtävä on sitten luoza poliittinen paine typdryyksien estämiseksi.

Keskustelussa pitäisi alunperin olla haluttu gietorakenna. Käytjä kwrtoo, onko gämä migä sanoi faktaväite ar oväite toimenpideehdlgus tai muu. Tarvitaanko muiga? Faktaväitteen alalaji voisi olla kausaaliväige eli että tietth asia voikuttaa toiseen..

The wise people's council (24.8.2017)

Viisaiden neuvosto voisi olla nimi joukkoistetulle neuvoa antavalle elimella, joka tarkastelee päätöksiä tieteellisestä näkökulmasta. Se kerää tietoa yhteiskunnallisista asioista, perkaa pois tieteellisesti epätosia uskomuksia ja tekee synteesejä kestävän datan pohjalta.

Sen eritgisenä tehtävänä on tuottaa jaettua hmmärrystä eli ei pyrkiä yhteen vastaukseen vaan löytämään peeustelut kaikille järkeville ratkaisuulle ja samalla oerustelemaan miksi järjettömöt ovag järjettömiä.

Vai pitäisikö olla järkevien neuvosto jos se perustuu nimenomaan rationaalisuuteen?

Versioning between documents

On tilanne jossa tietty teksti aiheuttaa sen että tietoolion yksi versio muuttuu toiseksi. Syyt jotka tähän johtavat voivat olla liian monimutkaisia jäsennettäväksi. Siksi tarvitaan yleiskuvaus. Onko tässä kyseessä yksinkertaisesti pull commit jossa yhdistetään kaksi tekstiä vaikka toisen sisäkköstä siirtyy uuteen versioon vain ehkä yksittäinen ajatus. Tällä tavalla toteutettuna teksti painuu unholaan kun se hhdistyy päätekstiin ikään kuin sillä ei olisi itsenäisenä tekstinä merkitystä.

Miten gitissä toimivat olioiden kdentiteetit? Kuinka dokumentoidaan että tämä on uusi versio tuosta ja tämä taas on eri olio? Jos forkataan missä vaiheessa niistä tulee eri olioita? Vai onko niin että kaikki oliot ovat vain olioita uusimmassa snapshotissa ja jos olio pullataan toiseen niin sen jälkeen sitä ei enää seurata?

[25.10. klo 9.26] Jouni Tuomisto: Osaatko käyttä Gitiä? Ois yks kysymys
[25.10. klo 10.05] Pieta Tuomisto: Osaan, ainakin basicit
[25.10. klo 10.07] Jouni Tuomisto: Liittyy käyttöfilosofiaan. Jos joku tekee oman version jostain tiedostosta niin se on forkkaus. Ja kun muutokset otetaan päälinjaan se on pull request/pull. Eikö niin?
[25.10. klo 10.09] Jouni Tuomisto: Pullissa siis on pääkäyttäjän versio ja forkattu versio ja lopputuloksena on yksi uusi versio jossa muokkaukset yhdistetään. Molemmat vanhat versiot jäävät arkistoon mutta eivät enää näy altiivisena työpöydällä. Eikö?
[25.10. klo 10.11] Jouni Tuomisto: Kysymys: entä jos yhdistetäänkin pääversioon osia jostain dokumentista jossa on pääasiassa jotain muuta ja jonka halutaan jäävän työpöydälle sen muun sisällön takia? Onko sekin pull vai mikä? Miten siis kerrotaan että dokumentista otettiin osia?
[25.10. klo 10.13] Pieta Tuomisto: Ööööö
[25.10. klo 10.14] Pieta Tuomisto: Mä en ole varma että mä hiffaan nyt kunnolla
[25.10. klo 10.16] Pieta Tuomisto: Mutta siis kun sä pullaat niin sä otat sen yhteisen työn itselle ja se mergaus tapahtuu pullin kautta afaik. Mä vaan en oo ihan varma että mitä sä oot siihen nyt sit yhdistämässä
[25.10. klo 10.19] Jouni Tuomisto: Mun pointti on että voisin vaan copypastata uutta tekstiä tiedostoon ja tallentaa uutena versiona. Mutta sitten jää dokumentoimatta mistä mä sen tiedon otin kun lähde ei näy gitissä mergattuna tiedostona
[25.10. klo 10.20] Jouni Tuomisto: Eli haluan tallentaa systeemiin tiedon siitä mistä se uusi muokkaus tuli. Ja automaattimerge ei käy koska lähdetiedoston sisältö on pääosin muuta
[25.10. klo 10.27] Pieta Tuomisto: Mut siis sillon kun sä muokkaat juttuja niin sähän voit dokumentoida silloinkin
[25.10. klo 10.28] Pieta Tuomisto: Että sä teet muutokset ja sit sä pushaat ne sinne niin sunhan pitää kommentoida sitä jotenkin
[25.10. klo 10.29] Jouni Tuomisto: Joo mut haluan että mulla on kokonaissysteemi tietovirtojen kuvaamiseen. Ihminen voi lukea mun selostuksen mistä mä sen tekstin otin mutta kone ei sitä ymmärrä ellei ole erikseen joku vakiotapa kuvata sitä
[25.10. klo 10.30] Pieta Tuomisto: Mmmmmm
[25.10. klo 10.30] Pieta Tuomisto: Mä en ole nyt ihan varma että mä osaan auttaa sua
[25.10. klo 10.31] Jouni Tuomisto: Tääkin auttaa. Sun ehdotus siis on että kun tallennetaan versio niin kommenttiin pistetään tieto mistä lisäykset tuli.
[25.10. klo 10.31] Pieta Tuomisto: Niin
[25.10. klo 10.38] Jouni Tuomisto: Yksinkertaista. Ehkä tää ratkaisee. Kiitos.

WIP

This chapter contained tables Item types and Property types but they were moved to the main page on 4.11.2018.