Talk:Respect theory: Difference between revisions

From Opasnet
Jump to navigation Jump to search
(Discussion about Himanen: Kukoistuksen käsikirjoituksesta)
(some thoughts added)
 
Line 21: Line 21:
http://fi.opasnet.org/fi/Arvostuspeli
http://fi.opasnet.org/fi/Arvostuspeli
http://en.opasnet.org/w/Respect_theory
http://en.opasnet.org/w/Respect_theory
==Thoughts about respect theory and respect game==
Respect can be measured in two different ways.
* This resembles the measurement of value. A representative sample of people are asked, how much they give respect to a particular object. Then, a distribution is formed from the answers, and this distribution is applied whenever someone uses the object (e.g. downloads it, if it is an information object). Respect is seen as an object property that activates in the use. A good thing with this approach is that respect can be estimated for any object with contingent valuation.
* Respect is seen as something that is actively given, i.e. a process rather than a property of the object. This is more closely related to the feeling of respect and is therefore theoretically more correct. However, there is a major practical question about how people are stimulated to express their true respect. There is both a danger of not showing respect and a danger of exaggerating it to obtain benefit to oneself or a friend.
Benefit-risk perception - consumer view
* Can a "method" be described for a descriptive consumer benefit-risk perception?
* If yes, can the method be explicated:
** Is acceptability to use a product a good measure of b-r perception?
** If yes, what are the determinants of the acceptability? Can they be (exhaustively) listed? Can the influence of each be quantified?
Respect currency: increases with increased convergence to social respect. Individual respect does NOT dilute by giving more respect about other things.
Arvostusta saa antaa niin paljon kuin haluaa ja niille asioille kuin haluaa. Kotiinpäin vedättäminen katsotaan kuitenkin moitittavaksi, ja siitä voi saada disrespektiä itselleen.
Järjestelmä sisänsä on yksinkertainen: siinä voi antaa arvostusta yhteisellä skaalalla niin paljon kiun haluaa tieto-oliolle siitä, että se tulee jonkun tietyn ihmisen saataville. On määriteltävä kenen, esim itsen, yleisesti kenen tahansa, jonkin tietyn väestöryhmän. Jos se tulee itsen saataville, tämä samalla tarkoittaa tietoa siitä että se on tullut saataville. Muiden väestöryhmien osalta erikseen seurataan sitä, kenen saataville se on tullut. Saataville tarkoittaa täsä esim että se on netistä ladattu, ei ainoastaan että olisi voinut ladata. Lataaminenkin on varmistettava niin, että se ei ole rototin lataus vaan oikean ihmisen, jotta saadaan selville, että tieto tosiaan on tullut saataville eikä joku vain vedättänyt.
Tässä yksityisyys on tärkeää. Pitää voida käyttää tietoa anonyymisti. Mutta pitää voida estää latausten vedättäminen. Miten tämä tehdään?
Tarvitaan satunnaistettuja otantoja tutkimusväestöön ja heidän lataustapoihinsa.  myös voidaan kannustaa siihen, että lataaminen henkilöidään käyttäjätunnuksella, niin että henkilö itse seisoo lataustensa takana ja voidaan vaatia tilille siitä, jos lataukset paljastuvat vedätykseksi.
;Suppea arvostusteoria: Tarkastelun kohteena on se, että joku henkilö (subjekti) antaa arvoa tapahtumalle (prosessille) jossa jonkin tieto-olion tietosisältö saavuttaa jonkun vastaanottajan tietoisuuden (ymmärryksen). Arvostuksen objekti on siis aina tiedon ymmärtämistapahtuma. Ymmärtäminen on ymmärrettävä laajasti. Esim. tietokoneohjelman käyttöönotossa ohjelma tieto-oliona saavuttaa vastaanottajan tietoisuuden. Tietenkään ohjelma sinänsä ei siirry käyttäjän aivoihin, vaan kyky käyttää sitä ja ymmärrys sen käyttömahdollisuuksista.
Olennaista on, että vastaanottaja määritellään myös. Se voi olla itse, jolloin samalla tulee todistetuksi, että on tiedon saanut. Se voi olla "kuka tahansa", jolloin on mitattava sitä, kuinka monesti tieto-olio saavuttaa jonkun ihmisen. Se voi myös olla rajattu osapopulaatio (esim. HIV-positiivisten on kuultava tästä uudesta halvasta hoitomuodosta), jolloin pitää erityisesti mitata sitä, miten tämä tieto leviaa kyseisen osajoukon sisällä.
Tarvitaan arvostuteorian toteutus Opasnetiin. Tehdäänkö oma kantansa, vai laajennetaanko Opasnet-kantaa? Mitä tauluja siinä pitäisi olla? Millainen toteutus sivustolla? Review-väliotsikon alla keskustelusivulla voisi olla kyselylomake, johon kerätään tieto arvostuksista ko. sivusta. Pitää olla kirjautuneena jotta voi arvostella.
* Pudotusvalikosta voi valita kohderyhmän, jotka listataan yleisyysjärjestyksessä. Tieto tulee Population or group -indeksistä.
* Tarvitaan myös perustelukenttä, johon voi laittaa yksityiskohtaisempia kuvauksia, jos esim tekee peer reviewta.
* Itse voi myös arvostella omia tuotoksiaan.
* Omaa arvostustaan pitää pystyä muuttamaan jälkikäteen. Tämä tapahtuu yksinkertaisesti arvioimalla asian uudestaan. Vanha arvio jää arkistoon.
Arvostusassteikko: reaalilukuasteikko. Poissuljettuja vaihtoehtoja: tieto-olion "normaali" arvostus 100, tästä parempaan ja huonompaan suuntaan menevät 15 % / SD eli kuten älykkyysosamäärässä. Positiivisten lukujen asteikko: on pystyttävä antamaan myös moitetta eli negatiivista arvostusta.
Tarvitaan perusonorimäärä seuraavalle asialle: arvostus sille, että joku saattaa yleiseen tietoon oman arvostuksensa jostain tietystä asiasta.
{{comment|1 |Osa yllä mainituista ajatuksista on sisällytetty [[:op_fi:Arvostuspeli|arvostuspeliin]].|--[[User:Jouni|Jouni]] 07:23, 17 March 2010 (UTC)}}

Latest revision as of 07:23, 17 March 2010

Market and respect failures

Tuoreena esimerkkinä markkina- ja arvostushäiriöstä on tuulisähkön syöttötariffi. Siinä tuetaan toimintaa, joka ei taloudellisessa mielessä ole kannattavaa eli sitä ei pitäisi nykyisten taloudellisten mittareiden mukaan tehdä, ellei uskota että tariffin tuoma tuki ole täsmälleen ulkoisten kustannusten suuruinen. En usko että on, enkä ole tätä perustelua myöskään nähnyt.

Tässä arvostusteoria voisi antaa lisävalaistusta ja sanoa, että energiantuotannossa taloudelliset markkinat eivät riitä kuvaamaan sitä, mitä ihmiset oikeasti haluavat. Ihmiset ehkä arvostavat tuulivoimaa sinänsä, ja kun tämä arvostus otetaan huomioon, on tariffi sittenkin perusteltu. Minä puolestani luulen, että vielä tarkempi pureutuminen ihmisten arvostuksiin osoittaisi, että tuulivoiman oma arvostus (intrinsic respect) on pieni, ja sille annetaan arvoa nimenomaan sen suotuisten ilmastovaikutusten takia (instrumental respect). Koska tätä arvostusta ei ole systemaattisesti tutkittu, asiaa ei kunnolla tiedetä. Mutta luulen siis, että kyseessä on markkinahäiriön lisäksi arvostushäiriö eli tuulivoimalle ladataan arvostusta jota sillä ei oikeasti ihmisten mielessä ole.

Tuulivoiman ja ydinvoiman arvostus on viime vuosina muuttunut. Uskon tämän muutoksen heijastelleen sitä käsitystä, mikä ihmisillä on niiden kyvystä hillitä ilmastonmuutosta. Ydinvoiman arvostus on ollut aiemmin matala mutta on viime vuosinai noussut. Tuulivoiman arvostus taas on ollut korkea mutta on laskenut. Sen sijaan että väännetään kättä näiden energiantuotantomuotojen paremmuudesta, voisimme yrittää selvittää sen arvostuksen, jonka ihmiset antavat yhdelle kilolle vältettyä hiilidioksidipäästöä. Sen jälkeen on asiantuntijatyötä arvioida, paljonko tästä arvostuksesta lankeaa millekin energiantuotanto- ja -säästömuodolle. Saisimme tämän arvostushäiriön ainakin pienemmäksi kuin mikä se nykyään on.

Kukoistuksen käsikirjoitus

Kolumni ja keskustelu Himasen Kukoistuksen käsikirjoituksesta.

Mielenkiintoisempaa olisi puhua asiasta Jouni Tuomisto | 16.3.2010 10:32

Pekka Himanen ja Virpi Salmi näköjään innoittavat erityisesti keskustelua keskustelijoista. Mielenkiintoisempaa olisi puhua Himasen väitteistä ja näkemyksistä. Sitä varten on tosin luettava hänen tekstiään. Oma päätelmäni on, että Himanen tekee varsin hyvää analyysiä monista nykyajan piirteistä ja ratkaisuja kaipaavista ongelmista. Arvostuksen kaipuu ja sen jääminen talousasioiden varjoon on todellinen ongelma, kuten Himanen toteaa. Samoin luovuuden syntyä edistäviä ja ehkäiseviä tekijöitä on esitelty erittäin ansiokkaasti.

Himasen raportin suuri ongelma kuitenkin on, että mielenkiintoisen analyysin jälkeen ei synny konkreettista synteesiä. Himasen ratkaisut ovat siis joko satunnaisia heittoja (parannetaan Millennium-palkintoa) tai epämääräisiä yleistyksiä (ratkaistaan depressio-ongelma). Kunnolliseen poliittiseen keskusteluun päästään vasta, kun toteuttamisvaihtoehdot ovat selkeämpiä.

Kannatan lämpimästi Himasen tavoitetta "mitä jos kaikki arvostaisimme toisiamme." Tämä on kuitenkin tyhjää puhetta niin kauan kuin ei ymmärretä niitä mekanismeja, jotka nyky-yhteiskunnassa lamaavat arvostamista tai ohjaavat ihmisten huomiota arvostuksesta rahaan tai muuhun toissijaiseen. Vasta tämän ymmärtämisen jälkeen voidaan huonoja mekanismeja lähteä purkamaan. Olen itse yrittänyt ratkoa tätä ongelmaa rakentamalla konkreettisia keinoja kerätä ja kanavoida arvostusta tilanteessa, jossa joukko ihmisiä tuottaa yhdessä uutta tietoa internetissä: http://fi.opasnet.org/fi/Arvostuspeli http://en.opasnet.org/w/Respect_theory

Thoughts about respect theory and respect game

Respect can be measured in two different ways.

  • This resembles the measurement of value. A representative sample of people are asked, how much they give respect to a particular object. Then, a distribution is formed from the answers, and this distribution is applied whenever someone uses the object (e.g. downloads it, if it is an information object). Respect is seen as an object property that activates in the use. A good thing with this approach is that respect can be estimated for any object with contingent valuation.
  • Respect is seen as something that is actively given, i.e. a process rather than a property of the object. This is more closely related to the feeling of respect and is therefore theoretically more correct. However, there is a major practical question about how people are stimulated to express their true respect. There is both a danger of not showing respect and a danger of exaggerating it to obtain benefit to oneself or a friend.

Benefit-risk perception - consumer view

  • Can a "method" be described for a descriptive consumer benefit-risk perception?
  • If yes, can the method be explicated:
    • Is acceptability to use a product a good measure of b-r perception?
    • If yes, what are the determinants of the acceptability? Can they be (exhaustively) listed? Can the influence of each be quantified?

Respect currency: increases with increased convergence to social respect. Individual respect does NOT dilute by giving more respect about other things.

Arvostusta saa antaa niin paljon kuin haluaa ja niille asioille kuin haluaa. Kotiinpäin vedättäminen katsotaan kuitenkin moitittavaksi, ja siitä voi saada disrespektiä itselleen. Järjestelmä sisänsä on yksinkertainen: siinä voi antaa arvostusta yhteisellä skaalalla niin paljon kiun haluaa tieto-oliolle siitä, että se tulee jonkun tietyn ihmisen saataville. On määriteltävä kenen, esim itsen, yleisesti kenen tahansa, jonkin tietyn väestöryhmän. Jos se tulee itsen saataville, tämä samalla tarkoittaa tietoa siitä että se on tullut saataville. Muiden väestöryhmien osalta erikseen seurataan sitä, kenen saataville se on tullut. Saataville tarkoittaa täsä esim että se on netistä ladattu, ei ainoastaan että olisi voinut ladata. Lataaminenkin on varmistettava niin, että se ei ole rototin lataus vaan oikean ihmisen, jotta saadaan selville, että tieto tosiaan on tullut saataville eikä joku vain vedättänyt.

Tässä yksityisyys on tärkeää. Pitää voida käyttää tietoa anonyymisti. Mutta pitää voida estää latausten vedättäminen. Miten tämä tehdään?

Tarvitaan satunnaistettuja otantoja tutkimusväestöön ja heidän lataustapoihinsa. myös voidaan kannustaa siihen, että lataaminen henkilöidään käyttäjätunnuksella, niin että henkilö itse seisoo lataustensa takana ja voidaan vaatia tilille siitä, jos lataukset paljastuvat vedätykseksi.


Suppea arvostusteoria
Tarkastelun kohteena on se, että joku henkilö (subjekti) antaa arvoa tapahtumalle (prosessille) jossa jonkin tieto-olion tietosisältö saavuttaa jonkun vastaanottajan tietoisuuden (ymmärryksen). Arvostuksen objekti on siis aina tiedon ymmärtämistapahtuma. Ymmärtäminen on ymmärrettävä laajasti. Esim. tietokoneohjelman käyttöönotossa ohjelma tieto-oliona saavuttaa vastaanottajan tietoisuuden. Tietenkään ohjelma sinänsä ei siirry käyttäjän aivoihin, vaan kyky käyttää sitä ja ymmärrys sen käyttömahdollisuuksista.

Olennaista on, että vastaanottaja määritellään myös. Se voi olla itse, jolloin samalla tulee todistetuksi, että on tiedon saanut. Se voi olla "kuka tahansa", jolloin on mitattava sitä, kuinka monesti tieto-olio saavuttaa jonkun ihmisen. Se voi myös olla rajattu osapopulaatio (esim. HIV-positiivisten on kuultava tästä uudesta halvasta hoitomuodosta), jolloin pitää erityisesti mitata sitä, miten tämä tieto leviaa kyseisen osajoukon sisällä.

Tarvitaan arvostuteorian toteutus Opasnetiin. Tehdäänkö oma kantansa, vai laajennetaanko Opasnet-kantaa? Mitä tauluja siinä pitäisi olla? Millainen toteutus sivustolla? Review-väliotsikon alla keskustelusivulla voisi olla kyselylomake, johon kerätään tieto arvostuksista ko. sivusta. Pitää olla kirjautuneena jotta voi arvostella.

  • Pudotusvalikosta voi valita kohderyhmän, jotka listataan yleisyysjärjestyksessä. Tieto tulee Population or group -indeksistä.
  • Tarvitaan myös perustelukenttä, johon voi laittaa yksityiskohtaisempia kuvauksia, jos esim tekee peer reviewta.
  • Itse voi myös arvostella omia tuotoksiaan.
  • Omaa arvostustaan pitää pystyä muuttamaan jälkikäteen. Tämä tapahtuu yksinkertaisesti arvioimalla asian uudestaan. Vanha arvio jää arkistoon.

Arvostusassteikko: reaalilukuasteikko. Poissuljettuja vaihtoehtoja: tieto-olion "normaali" arvostus 100, tästä parempaan ja huonompaan suuntaan menevät 15 % / SD eli kuten älykkyysosamäärässä. Positiivisten lukujen asteikko: on pystyttävä antamaan myös moitetta eli negatiivista arvostusta.

Tarvitaan perusonorimäärä seuraavalle asialle: arvostus sille, että joku saattaa yleiseen tietoon oman arvostuksensa jostain tietystä asiasta.

----1: . Osa yllä mainituista ajatuksista on sisällytetty arvostuspeliin. --Jouni 07:23, 17 March 2010 (UTC) (type: truth; paradigms: science: comment)