Emissions related to municipal solid waste in Häme: Difference between revisions

From Opasnet
Jump to navigation Jump to search
mNo edit summary
mNo edit summary
 
Line 4: Line 4:
[[Category:Risk assessment on Hämeenkyrö municipal solid waste incinerator]]
[[Category:Risk assessment on Hämeenkyrö municipal solid waste incinerator]]


'''Scope'''
== Scope ==


'''Emissions related to municipal solid waste in Häme''' describe various emissions that occur because of waste formation, transport, handling, burning, or dumping in Häme, Finland.
'''Emissions related to municipal solid waste in Häme''' describe various emissions that occur because of waste formation, transport, handling, burning, or dumping in Häme, Finland.
Line 92: Line 92:
===Data===
===Data===


==Unit==
===Unit===
 
===Formula===


==Result==
==Result==

Latest revision as of 05:41, 26 March 2009

Scope

Emissions related to municipal solid waste in Häme describe various emissions that occur because of waste formation, transport, handling, burning, or dumping in Häme, Finland.


Päästöt voidaan jakaa globaalisti vaikuttaviin päästöihin, eli käytännössä ns. ilmasto- tai kasvihuonekaasupäästöihin, ja paikallisesti vaikuttaviin päästöihin.

Globaaleja ilmastopäästöjä ovat mm. [1]:

  • CO2, eli hiilidioksidi
  • CH4, eli metaani
  • N2O, eli typpioksiduuli
  • CFC, eli kloorifluorihiilivedyt
  • HFC, eli osittain fluoratut hiilivedyt
  • PFC, eli perfluoratut hiilivedyt
  • HCFC, eli osittain halogenoidut kloorifluorihiilivedyt

Laajasti ajatellen paikallisiin päästöihin voidaan lukea mm.:

  • SO2, eli rikkidioksidi
  • NOx, eli typen oksidit
  • Hiukkaset
  • Dioksiinit ja furaanit
  • Raskasmetallit
  • PAH -yhdisteet
  • PCB -yhdisteet
  • Melu
  • Erilaiset hajuja aiheuttavat yhdisteet

Tässä tarkastelussa on useita eri toimintoja, joista syntyy erilaisia päästöjä. Alla esimerkkejä joistakin merkittävistä päästöistä ja niiden määristä niitä aiheuttavien toimintojen mukaan ryhmiteltynä.

Jätteenpoltto (Maksimipäästöluvut 80 MW:n arinapolttoa käyttävälle jätevoimalaitokselle [2])

  • SO2: 57 t/vuosi
  • NOx (NO2:na ilmoitettuna): 230 t/vuosi
  • hiukkaset: 11 t/vuosi
  • kasvihuonekaasupäästöt: 80000 t/vuosi (CO2 ekv, eli kaikki kasvihuonekaasupäästöt muunnettuna vastaavan kasvihuonevaikutuksen aiheuttaviksi hiilidioksidipäästöiksi)

Biovoimala (Maksimipäästöluvut 80 MW:n leijupetipolttoa käyttävälle voimalaitokselle [3])

  • SO2: 430 t/vuosi
  • NOx (NO2:na ilmoitettuna): 533 t/vuosi
  • hiukkaset: 67 t/vuosi
  • kasvihuonekaasupäästöt: 175000 t/vuosi (CO2 ekv, eli kaikki kasvihuonekaasupäästöt muunnettuna vastaavan kasvihuonevaikutuksen aiheuttaviksi hiilidioksidipäästöiksi)

Maakaasuvoimala (Kyro Power Oy:n maakaasuvoimalan päästöt 2004 [4])

  • SO2: 0,1 t/vuosi
  • NOx (NO2:na ilmoitettuna): 147 t/vuosi
  • hiukkaset: <0,1 t/vuosi
  • kasvihuonekaasupäästöt: 206400 t/vuosi (CO2 ekv, eli kaikki kasvihuonekaasupäästöt muunnettuna vastaavan kasvihuonevaikutuksen aiheuttaviksi hiilidioksidipäästöiksi)

Kaatopaikat

Suomessa kaatopaikoille päätyy nykyisellään yhdyskuntajätteitä yhteensä n. 2,5 miljoonaa tonnia. [5]. Suomen kaatopaikkojen nykyiset kasvihuonepäästöt ovat yhteensä n. 2,5 miljoonaa tonnia CO2 ekv (kaikki kasvihuonepäästöt muunnettuna vastaavan kasvihuonevaikutuksen aiheuttaviksi hiilidioksidipäästöiksi), selvästi merkittävimpänä päästönä metaani CH4, joka on noin 23 kertaa voimakkaampi kasvihuonekaasu kuin hiilidioksidi. Kaatopaikat tuottavat noin 30–50 % ihmisten aiheuttamista metaanipäästöistä Euroopassa, ja Suomen metaanipäästöistä yli puolet (54 %) on peräisin kaatopaikoista ja jäteveden puhdistuksesta. [6] [7]

Ilmaan saattaa päästä kaatopaikoilta myös pienehköjä määriä muita haitallisia yhdisteitä kuten esim. kloroformia, tetrakloorieteeniä, suolahappoa, dioksiineja, furaaneja jne. Lisäksi kaatopaikoilta voi vapautu maaperään ja vesistöön erilaisia haitakkeita, kuten mm. happea kuluttavia orgaanisia aineita, erilaisia raskasmetalleja, ammoniumtyppeä, fenoleja jne. [8]

Kaatopaikkapalot

Kaatopaikkapaloissa muodostuu ja pääsee ilmaan suuria määriä hiukkasia ja erilaisia vaarallisia yhdisteitä. Vuonna 1996 julkaistiin tutkimus, jossa arvioitiin, että kaatopaikkapaloja on Suomessa vuosittain noin 380 kpl. Niissä paloi jätettä noin 84 000 tonnia. (Ettala et al, Waste Management & Res. 1996, 14 (377-384). Ruotsissa kaatopaikkapaloja arvioitiin 1990-luvulla olevan yli 200 vuodessa, ja palavan jätteen määräksi arvioitiin noin 25 000 tonnia. On luultavaa, että kaatopaikkojen uusimisen ja määrän vähenemisen myötä palojen määrä on vähentynyt. Ne ovat kuitenkin merkittävä saastelähde, koska palaminen tapahtuu melkeinpä huonoimmissa mahdollisissa olosuhteissa: niukkahappisissa oloissa palaa kytämällä matalassa lämpötilassa sekalaista tavaraa, jossa on mukana monia ongelmallisia aineita kuten klooria.

Suomessa kaatopaikkapalojen kokonaispäästöiksi arvioitiin 50-60 g dioksiineja vuodessa (Aittola, 1993). Ruotsin arvio oli jonkin verran pienempi, noin 30 g vuodessa. Päästöarviot ovat kuitenkin suhteessa arvioihin palavasta jätemäärästä. Suomen ympäristökeskuksen dioksiinipäästöarvio kaikista Suomen päästöistä vuonna 2003 oli yhteensä 32 g vuodessa (Saarinen, 2005 [9]). Jätteenpolton osuus tästä on 2.5 g vuodessa, mutta ei ole selvää, miten kaatopaikkapalojen päästöt on tähän huomioitu; jätteenpolttolaitosten päästöjen raportoitiin olleen alle 0.1 g vuodessa. Oletamme tässä, että tuo 2.4 g on peräisin kaatopaikkapaloista, vaikka luku on paljon pienempi kuin 90-luvun arviot.

Edellisten lukujen perusteella näyttää siis siltä, että Suomessa kaatopaikkojen dioksiinipäästöt ovat ainakin 24-kertaiset jätteenpolttolaitoksiin verrattuna. Myös 1990-luvulla arvioitiin, että Suomen kaatopaikkapaloissa vapautuu vuosittain ilmaan 20-30 kertaa enemmän dioksiinia ja furaaneja kuin Riihimäen ongelmajätelaitoksessa ja Turun jätteenpolttolaitoksessa yhteensä. [10]

Kaatopaikoille viedään vuosittain noin 2 miljoonaa tonnia yhdyskuntajätettä (Biojätestrategia [11]), eli miljoonaa tonnia kohti syntyy 1.2 g dioksiineja. Jätteenpolttolaitoksessa 200 000 tonnia kohti syntyy alle 0.1 g, eli miljoonaa tonnia kohti alle 0.5 g dioksiineja. Eli dioksiineja syntyy kaatopaikoilla enemmän kuin jätteenpoltossa, ja dioksiinipäästöt itse asiassa vähenevät, jos jätteenpolttoa lisätään.

Tonni jätettä tuottaa kaatopaikalla palaessaan 5000 m3 savukaasua. Tämä taas sisältää muutamasta sataan ng/m3 dioksiineja (miljardisosagrammaa kuutiometrissä), eli tonni palavaa jätettä tuottaa 5-500 µg dioksiineja. Aiemmin mainittujen lähteiden Ettala ja Aittala luvuista laskemalla saadaan 50 g/ 80000 tonnia eli 600 µg/tonni, mikä on sopusoinnussa tämän arvion kanssa.

Jätteen kuljetus (arviot jätteenpolttolaitoksen jätekuljetusten päästövaikutuksista Hämeenkyrössä ja suhteellinen lisäys alueen nykyisiin päästöihin) [12]Needs editing

  • SO2: 0,02 t/vuosi (1%)
  • NOx (NO2:na ilmoitettuna): 25 t/vuosi (1,3%)
  • hiukkaset: 0,3 t/vuosi (0,4%)
  • CO2: 2300 t/vuosi (0,6%)

Definition

Causality

Data

Unit

Formula

Result

Pollutant Waste incinerator Gas plant Biofuel plant Waste transport Accidental waste burning Landfills
CO2 equivalent element element element element element element
SO2 element element element element element element
NOx element element element element element element
Fine particles element element element element element element
Dioxins element element element element element element
Heavy metals element element element element element element
Noise element element element element element element