Talk:Mercury concentrations in fish in Finland

From Opasnet
Revision as of 06:31, 4 September 2014 by Jouni (talk | contribs) (Discussion about Kerty data)
(diff) ← Older revision | Latest revision (diff) | Newer revision → (diff)
Jump to: navigation, search

Instructions for Kerty data

Based on email discussion with Jouni Tuomisto, Matti Verta, Simo Salo et al. (3.9.2014).

Jatkokäsittelyssä on huomioitava tuo tulokset, jotka on ilmoitettu kuivapainoa kohti (sarake N, koodi K). Kun ne jakaa 5:llä (keskim. vesipitoisuus on 80 % ja kuiva-ainepitoisuus 20%), niin saadaan tulos tuorepainoa kohti.


Tässä tämä data nyt olisi. Jouduin siis teknisistä syistä jakamaan datan n. 300 paikan eriin ja käytin siinä ajallista jakoa. Vielä pari huomiota dataan: (Simo)

  • Koordinaatit on ilmoitettu astedesimaaleina ja EUREF-FIN/WGS84-järjestelmässä.
  • Tuloksen edessä on joissakin tapauksessa kirjainkoodi, joka on tulokseen liittyvä lipputieto. Lippu ilmaisee tuloksen arvoon liittyvän lisämääreen
    • G: Suurempi kuin ilmoitettu arvo
    • L: Pienempi kuin pienin määritettävissä oleva pitoisuus (arvo = LOQ)
    • T: Havaittu jälkiä, mutta pienempi kuin pienin määritettävissä oleva pitoisuus (arvo = LOQ)
    • W: Epävarma tulos, suuruusluokka on oikea
    • WL: Epävarma, pienempi kuin pienin määritettävissä oleva pitoisuus


Teknisiä kysymyksiä:

  • Mikä on sarake PK?
Se on painokoodi: K=Kuivapainoa kohti R=Rasvaa kohti T=Tuorepainoa kohti
  • Määrityskoodi on useimmiten mutta ei aina HG;;. Onko tällä merkitystä?
Määrityskoodilla ilmaistaan: mitä on mitattu; esikäsittely; mittausmenetelmä. Koodi HG;; esiintyy vain vanhoissa määrityksissä, joista ei ole muuta tietoa, kuin se että Hg on analysoitu. Itse en osaa ottaa kantaa siihen, miten paljon menetelmä kalojen tapauksessa vaikuttaa tuloksiin (Matti?). Sedimenteillä eroa tulee ainakin sen perusteella, mitä happopolttoa on käytetty. (Simo)
Siitä Simon määrityskoodikysymyksestä. Ei pitäisi olla ongelma. Menetelmiä on testattu ja yleensä ero on alle +- 20% kalalla. (Matti)
  • Koordinaatit olisivat tosiaan miellyttävämpiä kuin järvien nimet - varsinkin kun vertasin Järviwikiin, eikä kaikkia datassa olevia järvennumeroita löydy sieltä. Järven nimi on kyllä myös olennainen, koska sitten voi laskea esim. järvikohtaisia keskiarvoja, mikä ei pelkästä koordinaateista onnistu. Joitakin paikkoja en osaa ollenkaan pistää kartalle kuten EB1 1, koska kunta- ja järvitieto puuttuu. Teillä ehkä on noille paikannimille jotkin selitykset?
Jos puuttuu sekä järvinimi että kunta, kysymyksessä on Suomen aluevesien ulkopuolella oleva paikka. Jos vain järvinimi, kysymyksessä on joki-, rannikko- tai jokin muu kuin järvi. Tulostukseen on mahdollista ottaa mukaan avomeripaikkoja varten HELCOM-alue, joka auttaa sijoittamaan paikan karkeasti oikealle alueelle – otetaanko?
  • Näytteen tunnus ei varmaan ole tärkeä tieto muille kuin näytteitä käsitteleville?
Voidaan jättää poiskin, mutta jos tuloksessa on jotakin outoa, tällä tunnuksella voisi asiaa tiirailla vielä KERTYstä, josko sieltä löytyisi jokin selitys.


Taisi olla Olli Leinon väitöksessä kun puhuimme SYKEn elohopea-aineistosta. En ole ehtinyt tehdä asialle sen enempää, mutta nyt minua kiinnostaisi saada data ja julkaista se. Eikös se ole nykyään vapaasti käytettävissä? (Jouni)

Joo ainakin periaatteessa aineisto on kaikkien käytettävissä. Se on meillä KERTY-rekisterissä. En tiedä tarkkaan miten käyttöoikeus määritetään, mutta vaatinee ulkopuolisilta jonkinlaisen sopimuksen. (Matti)
Tietojen haku KERTYstä onnistuu periaatteessa internetissä OIVA - Ympäristö- ja paikkatietopalvelun kautta (https://wwwp2.ymparisto.fi/scripts/palvelut.asp). (Matti)
Mitä tulee kaipaamaani dataan: jos se kerran on avointa, voisin mielelläni ottaa kaikki kaloista mitatut elohopea/metyylielohopeamittaustulokset. Useinhan yksinkertaiset haut ovat vähätöisimpiä, vaikka tuloksena olisi isokin tiedosto. KERTYyn tuskin kannattaa käyttäjätunnuksia tämän takia hankkia - lupaprosessit ovat yleensä raskaampia kuin datan prosessointi. (Jouni)