Activities related to municipal solid waste in Häme

From Opasnet
Revision as of 06:45, 21 February 2007 by Jouni (talk | contribs) (Definition)
Jump to: navigation, search

Scope
Activities related to municipal solid waste in Häme describes processes and activities related to waste formation and treatment in Häme, Finland.

Description

Waste production

Nykyaikainen inhimillinen toiminta, etenkin ns. hyvinvointivaltioissa, tuottaa varsin suuria määriä jätettä. Jäte voidaan määritellä esim. tavaraksi, aineeksi tms., joka ei enää toteuta käyttötarkoitustaan. Tämän tarkastelun kannalta merkittävimpiä jätteitä (eli jätteenpolttolaitoksen mahdollisia polttoaineita) ovat yhdyskuntajäte, yhdyskuntajätteeseen rinnastettava teollisuusjäte ja yhdyskuntien ja teollisuuden jätevesien käsittelyssä syntyvätlietteet.

Keskimääräinen jätteen tuotannon määrä Euroopassa (EU-15, eli EU:n jäsenmaat ennen vappua 2004)) on 530 kg/hlö vuodessa. Yhdyskuntajätteen tuotannon määrät ovat kasvaneet EU:ssa eri jätetyypeistä kaikkein nopeimmin, vuosina 1995 - 2003 yhdyskuntajätteen tuotanto kasvoi 19%. Yhdyskuntajätteen ja ongelmajätteiden käsittelyyn kuluu EU:ssa rahaa 75 miljardia euroa vuodessa. [1] Suomessa yhdyskuntajätettä syntyy keskimäärin 455 kg kg/hlö vuodessa. [2]

Recycling

Kierrätyksellä voidaan vähentää jätteen kokonaismäärää. Tässä esityksessä kierrätys käsittää sekä tuotteiden uudelleen käytön (esim. lasisten juomapullojen kierrätys) että tuotteiden sisältämän materiaalin uudelleenkäytön joko alkuperäiseen tai muuhun tarkoitukseen (esim. PET pullojen kierrätys tai paperin kierrätys).

Toisinaan esitetty määritelmä "kierrätys on jätteiden hyötykäyttöä" ei ole ainakaan tässä tapauksessa hyvä, koska usein voi olla epäselvää mikä luokitellaan jätteeksi ja mikä ei sekä mikä on hyötykäyttöä ja mikä ei. Esim. jätteenpolton energian tuotannossa voidaan hyvinkin ajatella olevan jätteen hyötykäyttöä, mutta harva mieltää sitä kierrätykseksi.

Jätteenpolttolaitoksen pääasialliseksi polttoaineeksi mainittu syntypaikkaluokiteltu yhdyskunta- ja siihen rinnastettava teollisuusjäte tarkoittaa jätettä, jonka jätteen tuottajat (siis tavalliset ihmiset) ovat luokitelleet sekajätteeksi laittamalla sen sekäjätekeräykseen menevään pussiin.

Ympäristöjärjestöt ovat arvostelleet jätteenpolttoa siitä, että se vähentää intoa rajoittaa jätteiden syntyä ja kehittää kierrätystä. Kukkamäki kuitenkin huomauttaa, että esim. Saksassa, Hollannissa ja Ruotsissa jätteenpoltto ja kierrätys ovat kehittyneet käsi kädessä. Aina syntyy myös jätettä, joka kelpaa vain poltettavaksi. [3]

Waste treatment options

Jätettä siis syntyy ihmisten toiminnasta ja se pitää käsitellä jollain tavalla. Alla tarkastellaan yksityiskohtaisemmin erilaisia jätehuollon menetelmiä. Pääasiallisena huomion kohteena tässä tarkastelussa on sekajätteeksi luokiteltu jäte, joka ei ole ohjautunut uudelleenkäyttöön (esim. lasipullojen palautus) kierrätykseen (esim. paperi).

Hämeenkyrö MSWI

Suunniteltu laitos käyttää polttoaineena syntypaikalla lajiteltua yhdyskunta- tai siihen rinnastettavaa teollisuuden jätettä noin 200 000 tonnia vuodessa. Tämä jätemäärä vastaa polttoaineena noin 51,6 miljoonaa litraa raskasta polttoöljyä tai 59,5 miljoonaa kuutiometriä maakaasua. Polttoaineena käytettävä jäte tulee pääasiassa 250 kilometrin hankintasäteeltä. Suurin osa polttoaineesta hankitaan Pirkanmaan Jätehuolto Oy:ltä. [4].

Suunnitellun laitoksen teho on 80 MW ja vuotuinen energiantuotanto 400 GWh lämpöä, 70 GWh sähköä. [5] Suunnitelman mukainen polttotekniikka jätteenpolttolaitoksessa on arinapoltto. [6]

Tarvittavan jätepolttoaineen määrän on arvioitu vastaavan 500000 - 800000 ihmisen tuottamia jätteitä. Näin ollen suuri osa laitoksesta poltettavasta jätteestä tulee Hämeenkyrön (väkiluku reilut 10000) ulkopuolelta ja vähintäänkin osa myös Pirkanmaan (väkiluku n. 450000) ulkopuolelta. [7]

Jätteenpoltolaitoksen prosesseista syntyy polttotuhkia, poltettavaksi kelpaamatonta jätettä ja ongelmajätettä yhteensä n. 30000 - 35000 t/vuosi. [8]

Waste incineration elsewhere

Suomen ympäristökeskuksen yli-insinöörin Markku Kukkamäen mukaan jätteenpoltto on jatkossa yksi varteenotettava vaihtoehto. Alueellisissa ympäristökeskuksissa onkin meneillään noin 15 sekajätteen polttoluvan ympäristövaikutusten arviointi. Suurin osa kaavailluista laitoksissa käyttäisi rinnakkaispolttoa. Monissa kunnissa asukkaat pelkäävät myös ympäristönsä puhtauden puolesta. Kukkamäki muistuttaa, että laki edellyttää nykyään polttolaitoksilta tehokkaita puhdistusjärjestelmiä. Tuhkien sijoittamisesta on toki myös huolehdittava. [9]


Dump sites

Ns. perinteinen jätehuollon vaihtoehto on jätteiden sijoittaminen kaatopaikalle.

Esimerkkinä kaatopaikoille vietävistä jätemääristä, Pirkanmaan ympäristökeskuksen toimialueella vuosina 2002 - 2004 sijoitettiin kaatopaikoille lähes 240 kg yhdyskuntajätettä henkilöä kohden vuodessa. Vertailun vuoksi Uudenmaan ympäristökeskuksen alueella vastaava luku oli noin 300 kg/asukas/vuosi ja Länsi-Suomen ympäristökeskuksen alueella noin 120 kg/asukas/vuosi [10].

Kertomalla väkiluvuilla saadaan karkeiksi arvioiksi kaatopaikalle menevälle kokonaisjätemäärälle Hämeenkyrössä ~2500 t/vuosi ja koko Pirkanmaalla ~110000 t/vuosi. Kaatopaikoille joutuvan jätemäärän vaihtelu alueittain johtuu pääasiassa jätteen hyötykäytön asteesta pikemminkin kuin jätteen tuoton kokonaismäärästä kullakin alueella.

EU:n uusi kaatopaikkadirektiivi tulee voimaan vuoden 2007 lopussa. Ainoastaan korkeatasoiset kaatopaikat voivat jatkaa toimintaansa, ja niinpä Suomessa joudutaan sulkemaan kymmeniä kaatopaikkoja. Samalla biohajoavan jätteen viemistä kaatopaikoille rajoitetaan ja sen käsittelyyn on löydettävä uusia ratkaisuja. [11]

Kyro gas combi plant

Kyro Power:n 1995 käyttön otettu kaasukombivoimala käyttää polttoaineenaan maakaasua, joka johdetaan voimalaan putkea pitkin. Nykyaikainen kombivoimala tuottaa sähköä, lämpöä ja höyryä. Kaasuvoimalan sähköteho on peruskuormatilanteessa noin 50 MW ja täydellä lisäpoltolla yli 60 MW. [12]

Tuotettavasta sähköstä toimitetaan merkittävä osa M-realin Kyröskosken tehtaalle, joka sijaitsee voimalaitosten vieressä, sekä Finnforestin Kyröskosken sahalle. Myös lämmön osalta M-realin osuus on merkittävä. Osa lämpöenergiasta ohjautuu Finnforestin Kyröskosken sahalle sekä taajama-alueen kaukolämpöverkkoon. Loppuosa sähköstä toimitetaan muille asiakkaille valtakunnan verkkoon. [13]

Kyron kaasukombivoimalaitos sijaitsee aivan M-real Kyron vieressä ja noin 1 km:n päässä Finnforestin sahasta.

Hämeenkyrö biofuel plant

Jätteenpolttolaitoshankkeen rinnalla on selvitetty vaihtoehtona myös mahdollisen ns. biovoimalan rakentamista Kyröskoskelle. Voimalaitoksen polttoaineena olisi 60% turve ja 40% puu, polttotekniikkana leijupetipoltto. Myös suunnitellun biovoimalan teho olisi sama 80 MW kuin jätteenpolttolaitoksenkin ja vuotuinen energiantuotanto samaiset 400 GWh lämpöä, 70 GWh sähköä. Tarvittava polttoainemäärä biovoimalassa olisi 260000 tonnia vuodessa. Tuhkia ja muita jätteitä syntyisi yhteensä reilut 10000 t/vuosi. [14] [15]

Energy consuption of Metsäliito

Metsäliittoon kuuluvat Finnforestin saha ja M-realin kartonkitehdas toimivat Kyröskoskella. Tehtaat tarvitsevat toimintaansa prosessihöyryä, lämpöä ja sähköä. Sähköä on saatavilla valtakunnallisesta jakeluverkosta ja sähköä voidaan helposti siirtää ilman suuria tehohäviöitä, joten sähköntuotannon sijainnilla suhteessa sen käyttöön ei ole suurtakaan merkitystä. Sen sijaan lämmön ja höyryn siirto pitkien matkojen yli ei ole mielekästä eikä kannattavaa. Näin ollen edellä mainitut tehtaat tarvitsevat toimiakseen jonkun lähietäisyydellä sijaitsevan lämpöä ja höyryä tuottavan voimalaitoksen. Viime vuosina tarvittavan lämmön ja höyryn tuotannosta on vastannut Kyro Power:n kaasukombivoimalaitos. Kyseinen voimalaitos on myös myynyt merkittävän osan tuottamastaan sähköstä Finnforestin sahalle ja M-realin kartonkitehtaalle.

Transport of waste

Olipa valittu jätehuollon vaihtoehto mikä hyvänsä, jätettä joudutaan kuljettamaan keräyspaikoilta polttolaitokseen/-laitoksiin tai kaatopaikoille.

Jätteenpolttolaitoksen ollessa kyseessä jätettä kuljetetaan keräyspaikoilta voimalaitokselle polttoaineeksi ja lisäksi laitoksen tuhkat ja muut jätteet kuljetetaan läjityspaikkaan tai ongelmajätteiden osalta muuhun käsittelyyn. YVA selvityksen mukaan Hämeenkyrön jätteenpolttolaitoksen aiheuttama liikenteen lisäys Timinsaarentiellä olisi n. 150 ajoneuvoa/vrk, joista n. 100 raskaita ajoneuvoja. VT 3:lla Kyröskosken kohdalla kokonaisliikennemäärä lisääntyisi n. 1% ja raskas liikenne n. 8%. [16]

Hämeenkyrön biovoimalan vastaavat luvut olisivat n. 120 autoa/vrk lisää Timinsaarentiellä, joista raskaita ajoneuvoja n. 70 sekä VT 3:lla liikennemärien lisäykset alle 1% yhteensä ja n. 6% raskaan liikenteen osalta. Huomattavaa on toki, että biovoimalalle tuleva liikenne kuljettaisi "polttoainetta", ei jätettä. [17]

Mikäli jäte kuljetetaan jätteenpolttolaitokseen muualle, kuljetusliikenteen kokonaisvaikutukset lienevät samaa suuruusluokkaa (riippuen tietysti polttolaitoksen sijainnista ja jätteen keruualueesta), mutta Hämeenkyröläisten näkökulmasta paikallisesti huomattavasti vähäisemmät. Paikallisesti jätteen kuljetus koostuisi pääasiassa sekajätteen keruusta ja poiskuljetuksesta.

Mikäli jäte kuljetetaan kaatopaikalle, kuljetusliikenteen kokonaisvaikutukset lienevät edelleen samaa suuruusluokkaa (riippuen tietysti kaatopaikan/-paikkojen sijainnista ja jätteen keruualueesta), mutta Hämeenkyröläisten näkökulmasta paikallisesti jätteenpolttolaitosvaihtoehtoa vähäisemmät. Paikallisesti jätteen kuljetus koostuisi pääasiassa sekajätteen keruusta ja poiskuljetuksesta.

Accidental waste burning in dump sites

Kaatopaikkapaloja tapahtuu Suomessa n. 380 vuodessa, eli jätteen palamista tapahtuu varsin paljon myös ilman tarkoituksellista (ja kontrolloitua) polttamistakin. [18]

Definition

Causality

Unit

Result

  • Waste production
  • Waste transport
  • Accidental waste burning
  • Recycling
  • Hämeenkyrö MSWI activity