Talk:Climate change policies and health in Kuopio

Työversio rakennusmallista

Tässä rakennetaan uudempaa versiota rakennuskantamallista. Lähtökohtana on kesäkuussa 2014 Rotterdamin Urgenche-kokoukseen kehitetty malli, johon tuli jokin bugi ja jolla ei lopulta saatu mitään tuloksia. Nyt (syyskuu 2014) bugit siivotaan ja mallin seuraava versio kehitetään. Lähtökohtana on tämä malliversio 25.8.2014.

Malli saatu taas pyörähtämään, ja se on palautettu alkuperäiselle paikalleen Climate change policies and health in Kuopio#Results 22.9.2014. Tällä paikalla olleen tilapäismallin uusin versio on [1].

Työtehtäviä Urgenche-kuukausikokouksesta

• Käännä tämä sivu englanniksi ja rakenna, jos mahdollista, päätöstaulu yhteenvedoksi.
• Tee suunnitelma siitä, miten kaupunkeja lähestytään niin, että saadaan metodi- ja keisityö etenemään.
  • Perehdytään kaupunkien politiikkasuunnitelmiin (aiemmista esityksistä tai muuten).
  • Keskusteleen kaupunkien kanssa heidän tarpeistaan.
  • Markkinoidaan metodityöpake(tin/ttien) osaamista ja työkaluja, jotta kaupungit näkisivät mahdollisuuksia.
• Käynnistetään jokin konkreettinen mallinnustyö.
• Päätetään, mikä asia halutaan valmiiksi Tessalonikin kokoukseen mennessä ja aikataulutetaan se.
• Suunnitellaan Tessalonikin-kokouksen hands-on sessio, kunhan Clivelta kuullaan raamit.

----#: . Tilanne 22.2.2013.

• Jounin kanssa käydyissä keskusteluissa päädyttiin siihen, että seuraavaksi rakennetaan päätöstaulu liittyen Kuopion rakennuskantaan. Tämä yhdistetään tai sen tietoja hyödynnetään siten, että päätösvaihtoehdot rakennusten energiankulutuksen suhteen saadaan lisättyä energiabalanssimalliin. Tämä esitellään Thessalonikin kokouksessa.
• Mallia tarjotaan muille kaupungeille.
• Jorma Takkiselta/Kuopion Energia on pyydetty sähkönkulutustietoja, toiveena että ne toimitettaisiin maaliskuun aikana. --Marjo 10:54, 22 February 2013 (EET) (type: truth; paradigms: science: comment)

Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen Kuopiossa: skenaariopalaverit

Energiantuotanto

• Aika: to 22.11.2012 klo 09:00-10:45
• Paikka: Kokoushuone 4, Valtuustovirastotalo, Suokatu 42, 70110 KUOPIO

Läsnä:

• Marjo Niittynen, Terveyden ja Hyvinvoinnin Laitos
• Arja Asikainen, Terveyden ja Hyvinvoinnin Laitos
• Tapio Kettunen, Kuopion kaupunki, Energiatehokkuushanke
• Erkki Pärjälä, Kuopion kaupunki, Ympäristönsuojelutoimisto
• Mikko Savastola, Kuopion kaupunki, Ympäristönsuojelutoimisto
• Peter Seppälä, Kuopion Energia
• Iivo Vänskä, Kuopion kaupunki, Asemakaavoitus
• Kaisa-Mari Immonen, Kuopion kaupunki, Strateginen maankäytön suunnittelu

Asiat:

Kokouksessa esiteltiin URGENCHE- hanke ja sen taustat ja tavoitteet. Tämän jälkeen keskusteltiin energiantuotannon päästövähennysmahdollisuuksista Kuopiossa sekä päätettiin mitä asioita energiantuotantoa koskevaan päästövähennysskenaarioon otetaan mukaan. Päädyttiin selvittämään ja keräämään tietoa kolmesta asiakokonaisuudesta, jotka ovat:

Haapaniemen voimalaitosten energiantuotanto

Peter Seppälä (Kuopion Energia) arvioi, että Haapaniemi 3- ja Haapaniemi 2- voimalaitosten polttoaineina käytetään vuodesta 2014 eteenpäin 50 % turvetta ja 50 % biopolttoaineita. Tämä on polttoaineiden saatavuuden ja huoltovarmuuden näkökulmasta realistinen arvio, kun Haapaniemi 2- voimalaitos on muutettu pölypoltosta leijupoltolle. Tällöin Haapaniemen voimalaitosten CO2-päästöt olisivat noin 324 000 t vuodessa. Kyseisellä päästötasolla Kuopion ilmastopoliittisen ohjelman – 40 % päästötavoite vuoteen 1990 verrattuna on mahdollista saavuttaa jo vuonna 2014.

Sovittiin, että Marjo Niittynen laatii taulukon energiantuotantoskenaarioon tarvittavista tiedoista (vuodet, energia, polttoaineet, päästöt). Kuopion Energia täyttää taulukossa kysytyt tiedot tämänhetkisten arvioiden mukaan. Taulukossa on arviot mm. keskimääräisistä odotettavista polttoaineosuuksista ja -määristä, teoreettinen maksimi biopolttoaineille – vaihtoehto sekä näitä koskevat päästötiedot. Kuopion Energia toimittaa URGENCHE-hankkeelle arvion/mallin siitä, miten muutokset energiankulutuksessa (Haapaniemellä tuotettu sähkö/lämpö) tulee huomioida koko kaupungin CO2-päästöjä laskettaessa.

Hajautettu energiantuotanto

THL:lla keskustellaan vielä laaditaanko tällainen skenaario vai ei. Ajatuksena olisi laskea, millainen muutos Haapaniemen energiantuotannossa (ja päästöissä) tapahtuisi, jos XX % Kuopion pien- ja kerrostalojen lämmityksestä siirtyisi kiinteistökohtaiseen lämmitykseen biopolttoaineilla. Lisäksi arvioidaan millainen vaikutus tällä olisi koko kaupungin päästöihin (CO2 ja hiukkaset). Jos päästötiedot aiotaan saada myös paikkatietona (leviämismalli), tästä pitää tehdä nopea päätös, että tulokset saadaan Thessalonikin kokoukseen huhtikuussa.

Hajautettua energiantuotantoa ei tutkita aluelämmön (esim. pienen alueen hakekattilat) käytön näkökulmasta sen epärealistisuuden vuoksi.

Laajamittainen siirtyminen uusiutuviin energialähteisiin

Selvitetään, miten laajamittainen (=jokin arvio) siirtyminen maalämmön, aurinkoenergian tai tuulivoiman käyttöön vaikuttaisi Haapaniemen lämpökuorman tarpeeseen ja päästöihin sekä koko kaupungin päästöihin. Asiaa selvitetään ja tehdään laskennallinen arvio.

Liikenne ja maankäyttö

• Aika: to 29.11.2012 klo 09:00-10:45
• Paikka: Kokoushuone 4, Valtuustovirastotalo, Suokatu 42, 70110 KUOPIO

Läsnä:

• Marjo Niittynen, Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos
• Arja Asikainen, Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos
• Jouni Tuomisto, Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos
• Tapio Kettunen, Kuopion kaupunki, Energiatehokkuushanke
• Erkki Pärjälä, Kuopion kaupunki, Ympäristönsuojelutoimisto
• Mikko Savastola, Kuopion kaupunki, Ympäristönsuojelutoimisto
• Mervi Heiskanen, Kuopion kaupunki, Kunnallistekniikan suunnittelu
• Pauli Sonninen, Kuopion kaupunki, Asemakaavoitus
• Kaisa-Mari Immonen, Kuopion kaupunki, Strateginen maankäytön suunnittelu

Asiat:

Kokouksessa esiteltiin URGENCHE- hanke ja sen taustat ja tavoitteet. Tämän jälkeen keskusteltiin liikenteen ja maankäytön päästövähennysmahdollisuuksista Kuopiossa sekä päätettiin mitä asioita liikennettä ja maankäyttöä koskevaan päästövähennysskenaarioon otetaan mukaan.

Maankäyttö ja liikennesuunnittelu: Kaisa-Mari Immonen selvittää onko loppuvuoden aikana mielekästä tilata päivitystä ennusteelle liikenneverkosta (2020/2025/2030?). Jos tämä tehdään, siitä saadaan URGENCHE-hankkeeseen ennuste liikennemääristä ja sitä kautta leviämismallien avulla arviot ilmansaasteista (PM-pitoisuudet), melusta ja näille altistumisesta. Tämä vastaisi varsin hyvin työpaketissa WP 5 Urban Traffic esitettyihin datapyyntöihin. Ympäristönsuojelutoimistolla on mahdollisuus rahoittaa työtä tämän vuoden budjetista, mutta päätös asiassa pitää tehdä nopeasti.

Liikenteen biopolttoaineet: Jos liikenneverkon päivitystä ei tehdä, varasuunnitelma on se, että arvioidaan liikenteen biopolttoaineiden käytön lisäämisen vaikutuksia (muutokset liikenteen päästöissä -> altistuminen). Tämä on liikenneverkon ennusteen päivittämiseen verrattuna teoreettisempi vaihtoehto.

Raideliikenne: Todettiin, että Kuopiossa on aika vähän asukkaita raideliikenteen lähettyvillä. Näillä näkymin raideliikenne ei näytä kannattavalta, vaikka asutusta tulevaisuudessa keskitettäisiinkin radan lähelle. Kuopiosta pohjoiseen on vain yksi raide, mikä myös vaikeuttaa paikallisen raideliikenteen aloittamista. Mahdollisuus paikallisen raideliikenteen aloittamiseen pidetään kuitenkin jollain tasolla mukana kaupungin suunnittelussa. Kaupunki ei kuitenkaan lähde tässä vaiheessa rahoittamaan aiheeseen liittyviä hankkeita.

Yleistä/muuta: Todettiin, että kaavoitusta ja liikennesuunnittelua on totuttu tekemään pitkälti yksityisautoilun ehdoilla. Tarvitaan kulttuurin muutosta, että pyöräilyn, kävelyn ja joukkoliikenteen asiaa huomioitaisiin suunnittelussa nykyistä voimakkaammin. Toisaalta esimerkiksi uusi kävelykeskusta tulee edistämään kävelyä ja pyöräilyä.

Maankäyttöön ja liikenteeseen liittyen on eri tahoilla ajatuksia ja suunnitelmia, jotka eivät välttämättä ole lähellä toteutumista, mutta jotka voivat olla URGENCHEN kannalta mielenkiintoisia. Näiden osalta voidaan URGENCHE-hankkeessa tehdä arviointeja, jotka antavat tietoa toteuttamisen seurauksista tai toteutusvaihtoehtojen eroista.

Joukkoliikenne kilpailutetaan huomattavasti nykyistä laajemmin ensi vuoden aikana. Kuopiossa joukkoliikenteen käyttäjämäärissä on ollut 4-5 % kasvua tänä vuonna.

Rakennusten energiatehokkuus

• Aika: ti 4.12.2012 klo 13:00–14:45
• Paikka: Kokoushuone 4, Valtuustovirastotalo, Suokatu 42, 70110 KUOPIO

Läsnä:

• Marjo Niittynen, Terveyden ja Hyvinvoinnin Laitos
• Arja Asikainen, Terveyden ja Hyvinvoinnin Laitos
• Jouni Tuomisto, Terveyden ja Hyvinvoinnin Laitos
• Virpi Kollanus, Terveyden ja Hyvinvoinnin Laitos
• Matti Jantunen, Terveyden ja Hyvinvoinnin Laitos
• Tapio Kettunen, Kuopion kaupunki, Energiatehokkuushanke
• Erkki Pärjälä, Kuopion kaupunki, Ympäristönsuojelutoimisto
• Mikko Savastola, Kuopion kaupunki, Ympäristönsuojelutoimisto
• Jorma Takkinen, Kuopion Energia

Asiat:

Kokouksessa esiteltiin URGENCHE- hanke ja sen taustat ja tavoitteet. Tämän jälkeen keskusteltiin rakennusten energiatehokkuuteen liittyvistä päästövähennysmahdollisuuksista Kuopiossa sekä päätettiin miten edetään tätä asiakokonaisuutta koskevan päästövähennysskenaarion kanssa.

Rakennusmääräykset Uudet rakennusmääräykset ovat sen verran tiukkoja, että Kuopiossa ei ole mahdollista eikä mielekästä velvoittaa toimimaan näitä määräyksiä tiukemmin.

Rakennuskanta ja energiankulutustiedot

Selvitetään seuraavat asiat kaupungin rakennusvalvonnasta:

• 1. Paljonko rakennuskannasta poistuu rakennuksia vuosittain (eri rakennustyypit)?
• 2. Paljonko tulee uutta rakennuskantaa vuosittain?
• 3. Kuinka paljon nykyisestä rakennuskannasta peruskorjataan vuosittain?

• Hankkeen hallussa olevista tietokannoista (energiankulutukset, rakennuskanta) yritetään laatia muutaman kymmenen kiinteistön kattava otos, jossa saadaan yhdistettyä erilaisten ja eri-ikäisten rakennustyyppien energiankulutukset yksittäisiin rakennuksiin. Mikäli tämä ei onnistu riittävän hyvin, keskustellaan Kuopion Energian kanssa mahdollisuudesta saada tarkempia tietoja kiinteistöjen energiankulutuksesta niin, että yksittäisten asiakkaiden tietoja ei tarvitse paljastaa.

• Erilaisten rakennusten energiankulutuksista ennen ja jälkeen peruskorjauksen saadaan tietoa Kuopion kaupungin tilakeskuksesta.

• Näiden tietojen (rakennuskannan muutokset, kiinteistöjen energiankulutukset, peruskorjausten vaikutus) avulla voidaan kehittää hankkeen mallia ja saada arvioita rakennusten energiatehokkuuden mahdollisuuksista päästövähennyksissä sekä energiatehokkuuden parantamisen vaikutuksista muihin hankkeessa mukana oleviin asioihin.

Muuta

• Kiinteistöjen energiatehokkuuden parantamisessa on selkeää potentiaalia koulutuksen ja tiedottamisen kautta. Isännöitsijöiden, kiinteistönhoitajien ja kiinteistöjen käyttäjien on mahdollista vähentää kiinteistöjen energiankulutusta tekemällä järkeviä hankintoja, kunnossapidon ja säätöjen avulla sekä oikeiden käyttötottumusten kautta. Näiden avulla arvioidaan saavutettavan keskimäärin 10 % vähennys energiankulutuksessa.

• Energiantuotannon (keskitetty lämmön ja sähkön yhteistuotanto) ja Kuopion kaupungin CO2-taseen näkökulmasta sähkönkulutukseen liittyvät energiatehokkuustoimet ovat ensiarvoisen tärkeitä erityisesti niissä kiinteistöissä, jotka ovat kaukolämmityksessä.