ERFs of environmental pollutants

From Opasnet
Jump to: navigation, search


This page contains exposure-response functions of several environmental pollutants that do not have own pages. This page used to contain e.g. estimates for dioxins, but they were moved to ERF of dioxin.


Question

What are the exposure-response functions (ERF) of environmental pollutants that do not have own pages in Opasnet?

Answer

Exposure-response function (ERF) is a mathematical quantitative description of the relationship between an exposure to an agent and the health responses it causes in the human body. How to actually estimate the responses based on ERF is described in detail on page Health impact assessment. Relevant example results can be found from here (in Finnish).

+ Show code

Rationale

Data

ERFs of environmental pollutants(-)
ObsExposure agentResponseAgeExposureER functionScalingExposure unitThresholdERFDescription
1Indoor radonLung cancer morbidityAnnual average indoor air concentrationRRNoneBq /m301.0016 (1.0005-1.0031)
2PM2.5Lung cancer mortalityAnnual average outdoor air concentrationRRNoneµg /m301.014 (1.004-1.023)Outdoor air, Pope et al. 2002
3PM2.5Cardiopulmonary mortalityAnnual average outdoor concentrationRRNoneµg /m301.009 (1.003-1.016)Outdoor air, Pope et al. 2002
4PM2.5Total mortalityAnnual average outdoor air concentrationRRNoneµg /m301.0062 (1.0014-1.011)Outdoor air
5Chlorination byproductsBladder cancer morbidityConcentration in ingested waterRRNoneµg /l01.0039 (1.00053-1.00722)
6Chlorination byproductsBladder cancer morbidityConcentration in ingested waterRRNonenetrev /l01.000029 (1-1.000072)
7ArsenicBladder cancer morbidityConcentration in ingested waterRRNoneµg /l01.002 (0.999-1.006)
8FormaldehydeAsthma morbidity<14Annual average indoor concentrationRRNoneµg /m301.0140743178
9FormaldehydeAsthma morbidity>=14Annual average indoor concentrationRRNoneµg /m301
10Dampness damageAsthma morbidityYes/no moisture damageRRNone%01.37 (1.23-1.53)
11Dampness damageLower respiratory symptoms morbidityYes/no moisture damageRRNone%01.5 (1.38-1.86)
12Dampness damageUpper respiratory symptoms morbidityYes/no moisture damageRRNone%01.7 (1.44-2)
13FluorideFluorosis<14Concentration in ingested waterURNone00.125
14FluorideFluorosis>=14Concentration in ingested waterURNone00
15Outdoor ozoneTotal mortalityAnnual average outdoor air concentrationRRNoneµg /m301.000299596 (1.000099955-1.000399282)
16LeadDecrease of IQ below 70 pointsIntake level from foodURNone ?00.025
17LeadIncreased blood pressureIntake level from foodURNone? 00.025
18FormaldehydeNasal cancer morbidityAnnual average indoor concentrationURNoneµg /m300.000013
19BenzeneLeukemia morbidityAnnual average indoor concentrationURNone µg /m300.000005
20QuatzdustSilicosis morbidityIndoor air concentrationURNonemg /m300.125; 0.125; 0.25
21Asbestos at workLung cancer and mesothelioma morbidityIndoor air concentrationURNone 00.05 (0.01-0.1)
22Noise at workHearing damageNoise levelURNone 0570Medium noise (80-85 dB)
23Noise at workHearing damageNoise levelURNone 01320Loud noise (>85 dB)
24Outdoor ozoneMild decreasing on general functioningAnnual average outdoor air concentrationURNoneµg /m300.115 (0.044-0.186)


+ Show code


Seturi ERFs

Päivitetyt Seturi-hankkeen annosvasteet[1]
Altiste Altisteen mittasuure ja yksikkö Vaikutus Tausta- tai kynnys-altistus[2] RR (per altistusyksikkö) Kuvaus
Radon Bq/m3 keuhko syöpä ilmaantuvuus ja kuolleisuus 5[3] 1.0016
PM2.5 ulkoilma µg/m3 kuolleisuus 2 1.0062
Kloorauksen sivutuotteet net rev/L Virtsarakon syöpä ilmaantuvuus ja kuolleisuus 0 1.00003[4]
Ulkomelu Lden (dB) sydäninfarkti ilmaantuvuus ja kuolleisuus 59[5] NA
Kiusallisuus/häiritsevyys
Unihäiriö
Arseeni ug/l Virtsarakon syöpä ilmaantuvuus ja kuolleisuus 0.14 1.002
ETS Kyllä/ei keuhko syöpä ilmaantuvuus ja kuolleisuus 0 1.21
ETS IHD ilmaantuvuus ja kuolleisuus 0 1.27
ETS Astma ilmaantuvuus ja kuolleisuus 0 1.97
ETS Astma ilmaantuvuus ja kuolleisuus 0 1.32
ETS Keuhkoinfektiot 0 1.55
ETS Välikorvan tulehdus 0 1.38
Formaldehydi µg m-3 Astma ilmaantuvuus ja kuolleisuus 40 1.014
Kosteusvauriot Kyllä/ei Astma ilmaantuvuus ja kuolleisuus 0 1.37[6]
Alahengitystieoireet ilmaantuvuus ja kuolleisuus 0 1.5[7]
Ylähengitystieoireet ilmaantuvuus ja kuolleisuus 0 1.7[8]
Otsoni µg/m3 kokonaiskuolleisuus 70[9] 1.0003
Auringon UV-säteily Ihosyöpä
CO Kuolleisuus
Ruoan mikrobit Ripuli
Veden mikrobit Ripuli
Kalan metyylielohopea Lievä kehitysvamma vastasyntyneellä
Ympäristön lyijy Lievä kehitysvamma
Verenpainetauti
Juomaveden fluoridi Hampaiden fluoroosi
PM2.5 ulkoilma µg/m3 Krooninen bronkiitti 2 5.33E-05
µg/m3 Vakava oirepäivä 2 0.0902
Itämeren kalan dioksiini Syöpä 0 4.6E-07[10]
Luonnon radionuklidit porakaivovedessä Sv Syöpäkuolema 0.0009[11] 0.0007[12]
Tshernobyl laskeuma ja ydinasekokeet Sv Syöpäkuolema 0.0007[13]
Hengitysilman bentseeni Leukemia 0 7.14286E-08
Otsoni µg/m3 Oirepäivä
Yskäpäivä
Alahengitystie oirepäivä

See also

  • --# : Check some translations (chlorinating, surrounding's tobacco smoke, fluorosis, dampness damage,Nose-pharynx cancers, Mild decreasing on general funtioning) --Heta 18:43, 12 October 2012 (EEST)
  • --# : Note that ERFs for "Environmental tobacco smoke" were moved to Indoor environment quality (IEQ) factors page, where they belong to. --Marjo 13:56, 28 March 2013 (EET)


Generic variable

This variable is included in Exposure-response function.

References

  1. Tekaisu-hankkeen työpaketti 2. N:\YMAL\Projects\Tekaisu\TP2\BoD methodology\Seturi_DALY_simple_GHE2012_päivitys.xlsx versio 17.11.2016.
  2. Either natural background or if the dose-response slope does not go to zero
  3. Ulkoilman Rn pitoisuus
  4. Koivusalo et al. 1998
  5. Ei varsinainen kynnysaltistus, mutta altistusvastekäyrä leikkaa x-akselin noin kohdassa Lden = 59 dB, eli riski alkaa kohota vasta tässä kohden. Ref. Babisch, 2008.
  6. Lääkärin diagnosoima astma: best guess = OR 1.37, Min = OR 1.23, Max = OR 1.53. Astman puhkeaminen: Best guess = OR 1.34, Min = OR 0.86, Max = OR 2.10. Fisk et al. 2007.
  7. Best guess = OR 1.50, Min = OR 1.38, Max = OR 1.86. Fisk et al. 2007.
  8. Best guess = OR 1.70, Min = OR 1.44, Max = OR 2.00. Fisk et al. 2007.
  9. SOMO35-altistusmittari on jo vähentänyt kynnysrajan allapuolisen altistuksen tämä tässä vain tiedoksi.
  10. Fatty fish PCDD/F Teq * csf * unit conversion,where Fatty fish PCDD/F Teq is toxicity (in Teq's) of dioxin congeners found typically in fatty fish, such as salmon; csf is cancer slope factor [mg/kg/day]^-1 for TCDD (Teq=1); unit conversion relates to conversion from mg -> pg [1].
  11. vesilaitosvedestä saatava annos
  12. ICRP 103: based on cancer incidence data, detriment adusted nominal risk coefficients for cancer for whole population = 5,5%/Sv; 5% increase in lifetime cancer deaths/Sv. Muutettu Päivin 25.9. mailin mukaisesti 0.05
  13. ICRP 103: based on cancer incidence data, detriment adusted nominal risk coefficients for cancer for whole population = 5,5%/Sv; 5% increase in lifetime cancer deaths/Sv. Muutettu Päivin 25.9. mailin mukaisesti 0.05
  • Brennan D, Spencer J, 2004. Disability weights for the burden of oral disease in South Australia. Population Health Metrics 2. http://www.pophealthmetrics.com/content/2/1/7 (Accessed 2013-08-08).
  • Hänninen O, Knol A (eds.), 2011. European perspectives on Environmental Burden of Disease; Estimates for nine stressors in six countries. THL Reports 1/2011, Helsinki, Finland. 86 pp + 2 appendixes. ISBN 978-952-245-413-3. [2] (viitattu 2011-03-23).
  • Hänninen O, Leino O, Kuusisto E, Komulainen H, Meriläinen P, Haverinen-Shaugnessy U, Miettinen I, Pekkanen J, 2010. Elinympäristön altisteiden terveysvaikutukset Suomessa. Ympäristö ja Terveys 3:12-35.
  • Hänninen O, 2012. Kansanterveyden ympäristöuhat puntarissa: Ilmansaasteet merkittävässä roolissa. Ympäristö ja Terveys 3/2012: 24-29.
  • Hänninen O, Asikainen A (eds.), 2013. Efficient reduction of indoor exposures: Health benefits from optimizing ventilation, filtration and indoor source controls. National Institute for Health and Welfare (THL). Report 2/2013. 92 pages. Helsinki 2013. ISBN 978-952-245-821-6 (printed) ISBN 978-952-245-822-3 (online publication) [3] (Accessed 2013-07-03).
  • Jantunen M, Oliveira Fernandes E, Carrer P, Kephalopoulos S, 2011. Promoting actions for healthy indoor air (IAIAQ). European Commission Directorate General for Health and Consumers. Luxembourg. ISBN 978-92-79-20419-7. [4] (accessed 2013-07-04).
  • Kauhanen J, Erkkilä A, Korhonen M, Myllykangas M, Pekkanen J, 2013. Kansanterveystiede. Sanoma Pro. ISBN 978-952-63-0277-5.
  • Kutvonen J, Asikainen A, Hänninen O, 2012. Tautitaakka-arvioista puuttuvien kemikaalien kartoitus. Ympäristö ja Terveys 10:12-19.
  • Liikonen L & Leppänen P, 2005. Altistuminen ympäristömelulle Suomessa. Ympäristöministeriö. 58 ss.
  • Lim SS, Vos T, Flaxman AD ym. Comparative risk assessment of burden of disease and injury attributable to 67 risk factors and risk factor clusters in 21 regions, 1990–2010: a systematic analysis for the Global Burden of Disease Study 2010. Lancet 2012; 380: 2224–60.
  • Oliveira Fernandes de E, Jantunen M, Carrer P, Seppänen O, Harrison P, Kephalopoulos S, 2009. Co-ordination Action on Indoor Air Quality and Health Effects (ENVIE). Final report, 165 pp. [5] (accessed 2011-11-10).
  • Pekkanen J, Hänninen O, Karjalainen A, Kauppinen T, Komulainen H, Kurttio P, Kuusisto E, Leino O, Priha E, 2010. Elin- ja työympäristön altisteet ja terveys Suomessa: Käytetyt menetelmät. Ympäristö ja Terveys 3:6-11.
  • Pekkanen J, 2010. Elin- ja työympäristön riskit Suomessa. Ympäristö ja Terveys 3:4-5.
  • WHO, 2004. Global burden of disease 2004 update: Disability weights for diseases and conditions. [6] (accessed 2013 - 07-11).
  • WHO, 2009. Global Health Risks. Mortality and burden of disease attributable to selected major risks. [7] (accessed 2013-07-11).
  • WHO, 2011. Burden of disease from environmental noise. World Health Organization, Regional Office for Europe, Copenhagen. 126 pp. [8] (accessed 2013-08-14).
  • Héroux M. E., Anderson H. R., Atkinson R.., Brunekreef B., Cohen A., Forastiere F., Hurley F., Katsouyanni K.., Krewski D., Krzyzanowski M., Künzli N., Mills I., Querol X., Ostro B., & Walton H. (2015). Quantifying the health impacts of ambient air pollutants: recommendations of a WHO/Europe project. International Journal of Public Health, 60(5), 619-627. doi:10.1007/s00038-015-0690-y
  • Hänninen O., Korhonen A., Lehtomäki H., Asikainen A., & Rumrich I. (2016). Ilmansaasteiden terveys-vaikutukset. Ympäristöministeriön raportteja 16/2016. [9]
  • Korhonen A, Asikainen A, Rumrich I & Hänninen O. (2015). Ilmansaasteiden altistustasot Suomessa. ISTE-raportti, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. [10]
  • Lehtomäki H, Asikainen A, Rumrich I & Hänninen O. (2015). Ilmansaasteiden tautitaakka Suomessa. ISTE-raportti. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. [11]
  • Lehtomäki H. (2016) Quantification of the individual sources of uncertainty in the disease burden estimates of fine particles in Finland. Pro gradu -tutkielma. Itä-Suomen yliopisto. (käsikirjoitus)
  • Royal College of Physicians. Every breath we take: the lifelong impact of air pollution. Report of a working party. London: RCP, 2016. [12] (katsottu 17.11.2016)
  • WHO 2016a. Ambient air pollution: A global assessment of exposure and burden of disease. WHO regional [13] (katsottu 9.11.2016)
  • WHO 2016b. Health risk assessment of air pollution - general principles. WHO Regional Office for Europe, Copenhagen. x + 30 pages. ISBN 978 92 890 51316. [14]. (katsottu 14.11.2016).
  • Asikainen A, Hänninen O, Pekkanen J. (2013). Ympäristöaltisteisiin liittyvä tautitaakka Suomessa. Ympäristö ja Terveys-lehti 5:68–74.
  • Babisch W (2006). Transportation noise and cardiovascular risk: updated review and synthesis of epidemiological studies indicate that the evidence has increased. Noise Health 8:1–29.
  • Directive 2002/49/EC. The Environmental Noise Directive (END). [15]
  • EEA 2010. Good practice guide on noise exposure and potential health effects. European Environmental Agency, Technical report No 11/2010, Denmark. ISSN 1725-2237. [16]
  • Halonen, JI., Vahtera, J., Stansfeld, S., Yli-Tuomi, T., Salo, P., Pentti, J., Kivimäki,M., Lanki, T. (2012). Associations between Nighttime Traffic Noise and Sleep: The Finnish Public Sector Study. Environmental Health Perspectives, 120:1391–1396.
  • Hänninen O, Leino O, Kuusisto E, Komulainen H, Meriläinen P, Haverinen-Shaugnessy U, Miettinen I, Pekkanen J, 2010. Elinympäristön altisteiden terveysvaikutukset Suomessa. Ympäristö ja Terveys 3:12–35.
  • Hänninen O, Knol A, Jantunen M, et al., 2014. Environmental burden of disease in Europe: Assessing nine risk factors in six countries. Environmental Health Perspectives 122:439-446. DOI:10.1289/ehp.1206154 [17]
  • STM 2015. Sosiaali- ja terveysministeriön asetus asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksista. Sosiaali- ja terveysministeriön asetus 545/2015. [18]
  • WHO Regional Office for Europe, 2009. Night noise guidelines for Europe. Copenhagen, World Health Organization. [19].
  • RISKY-seminaari 2014. Toimenpiteiden priorisointi riskienhallinnassa: Miten päästään tehokkaisiin tuloksiin. Työterveyslaitoksen luentosali, Topeliuksenkatu 30, Helsinki. Esitykset ovat saatavilla osoitteesta [20]
  • Pekkanen J, 2010. Elin- ja työympäristön riskit Suomessa. Ympäristö ja Terveys 3:4–5.
  • Hänninen O, Knol A (eds.), 2011. European perspectives on Environmental Burden of Disease; Estimates for nine stressors in six countries. THL Reports 1/2011, Helsinki, Finland. 86 pp + 2 appendixes. ISBN 978-952-245-413-3. [21] (accessed 2011-03-23).
  • Hänninen O, Asikainen A (eds.), 2013a. Efficient reduction of indoor exposures: Health benefits from optimizing ventilation, filtration and indoor source controls. National Institute for Health and Welfare (THL). Report 2/2013. 92 pages. Helsinki 2013. ISBN 978-952-245-821-6 (printed) ISBN 978-952-245-822-3 (online publication) [22].
  • Hänninen O, Asikainen A, 2013b. Ilmanvaihto ja terveys – suuria mahdollisuuksia vaikinkkisiä kompromisseja. Ympäristö ja Terveys 5/2013:32–37.
  • Asikainen A, Hänninen O, Pekkanen J, 2013. Ympäristöaltisteisiin liittyvä tautitaakka Suomessa. Ympäristö ja Terveys 5/2013:68–74.
  • Hänninen O, Knol A et al., 2014. Environmental burden of disease in Europe: Assessing nine risk factors in six countries. Environmental Health Perspectives: 439–446. DOI:10.1289/ehp.1206154 [23] (accessed 2014-05-05).
  • Kutvonen J. 2014. Ympäristöriskien torjuntatoimenpiteiden terveyshyötyjen, kustannusten ja koettujen arvojen vertailu. Itä-Suomen yliopisto, Kuopio. 96 ss. [24]
  • Kutvonen J, Asikainen A, Hänninen O, 2014. Tutkimus pienhiukkasaltistuksen alentamisesta: Taajamien puun pienpolttorajoitusten ja alennettujen nopeusrajoitusten terveyshyötypotentiaali sekä kustannus- ja arvotehokkuus. Ilmansuojelu-uutiset 1/2014: 8–11.
  • Hänninen O, Kutvonen J, Rumrich I, Asikainen A, Tuomisto J, 2014. Tupakka, radon ja ympäristöterveys. Ympäristö ja Terveys 5/2014: 58 – 62.
  • Rumrich I, 2014. Environmental burden of disease of asthma: Impact of control options and protective factors. University of Eastern Finland, Kuopio, Finland.
  • Koskinen S, Aromaa A, Huttunen J, Teperi J (eds.), 2006. Health in Finland. KTL, STAKES, STM. ISBN 951-740-631-2. [25] (viitattu 2014-11-12).
  • Institute of Health Metrics and Evaluation, 2014. [26]
  • Evira, 2009. Elintarvikkeiden ja talousveden kemialliset vaarat. Eviran julkaisuja 13/2009. 152 ss. [27]
  • Leino O, Tainio M, Tuomisto JT. 2008. Comparative Risk Analysis of Dioxins in Fish and Fine Particles from Heavy-Duty Vehicles. Risk Analysis, 28(1):127-140. DOI:10.1111/j.1539-6924.2008.01005.x
  • Jokinen J, Nohynek H, Vaarala O, Kilpi T, 2014. Pandemiarokotteen ja narkolepsian yhteys - vuoden 2012 loppuun mennessä kertyneisiin rekisteritietoihin perustuva seurantaraportti. THL Työpaperi 2014 nr 23. [28]
  • Mäkeläinen, 2010. Kuka saa syövän radonista? Ympäristö ja Terveys 41(3): 60–63.
  • Asikainen A., Hänninen O. (2015). Ilmanvaihdon terveysperusteiset ohjearvot: sisälähteiden rajoittamisen terveyshyödyt Suomessa. Sisäilmastoseminaari 2015, 303–308. ISBN: 978-952-5236-43-9: SIY-raportti 33.11.3.2015 Helsinki
  • Hänninen, O., Lebret, E., Ilacqua, V., Katsouyanni, K., Künzli, N. (2004). Infiltration of ambient PM2. 5 and levels of indoor generated non-ETS PM2. 5 in residences of four European cities. Atmos Environ, 38(37), 6411–6423.
  • Hänninen, O., Asikainen, A. (eds.) (2013). Efficient reduction of indoor exposures: Health benefits from optimizing ventilation, filtration and indoor source controls. National Institute for Health and Welfare (THL). Report 2/2013. 92 pages. Helsinki 2013. [29]
  • Hänninen O., Asikainen, A., Carrer, P., Kephalopoulos, S., de Oliveira Fernandes, E., Wargocki, P. (2015). Ilmanvaihdon terveysperusteiset EU-ohjearvot. Sisäilmastoseminaari 2015, ISBN 978-952-5236-43-9: SIY-raportti 33.11.3.2015 Helsinki
  • STM 2013. Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2003: Asumisterveysohje. Asuntojen ja muiden oleskelutilojen fysikaaliset, kemialliset ja mikrobiologiset tekijät. [30]
  • STM 2015. Sosiaali- ja terveysministeriön asetus asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksista. Sosiaali- ja terveysministeriön asetus 545/2015. [31]
  • Asikainen ja Hänninen (2015). Näkökohtia tieliikennemelun hallintaan. Ympäristö ja Terveys lehti 6:38–40. [32]
  • Directive 2002/49/EC. The Environmental Noise Directive (END). [33]
  • EEA 2010. Good practice guide on noise exposure and potential health effects. Technical report No 11/2010, Luxembourg, ISBN 978-92-9213-140-1, ISSN 1725-2237, doi:10.2800/54080